Ivermektiini on alkujaan antiparasiittinen lääke, jonka yleisin käyttö ihmisillä on lois- ja parasiittitartuntojen hoito, kuten syyhyn, täiden, suolinkaisten ja jokisokeuden hoito. Se toimii sitoutumalla tiettyihin hermo- ja lihassolujen kanaviin, mikä lamauttaa ja tappaa loisia, ja sen turvallisuusprofiili on hyvä sopivalla annostuksella. Ivermektiini (kauppanimeltä Stromectol) on hyväksytty monissa maissa loishoitoon ja sitä on käytetty kansanterveysohjelmissa.

Ivermektiini kiistanalainen koronan hoidossa

Koronapandemian aikana ivermektiini herätti kiinnostusta COVID-19-taudin hoitona, koska varhaiset laboratoriotutkimukset näyttivät sen vähentävän SARS-CoV-2-viruksen lisääntymistä soluviljelmissä. Kuitenkin useissa satunnaistetuissa ja vertailluissa tutkimuksissa ivermektiini ei ole osoittautunut merkitsevästi vähentävän kuolleisuutta, sairaalapäivien määrää tai viruksen poistumista elimistöstä. Euroopan lääkevirasto (EMA), WHO ja muut terveysviranomaiset eivät suosittele ivermektiiniä COVID-19-hoitoon, koska näyttö kliinisestä hyödyistä on hyvin heikko tai epävarma. WHO ja lääkevirastot varoittivat myös itsehoidosta ja eläinlääkinnällisten valmisteiden käytöstä, koska niihin liittyi myrkytyksiä ja haittavaikutuksia. Kantaan on suhtauduttu kriittisesti, epäillen rokotefirmojen kaupallista motiivia.

Ivermektiini esikliinisissä tutkimuksissa osittain tehonnut syöpään

Viime vuosina on tutkittu ivermektiinin käyttöä myös syövän hoidossa laboratoriomalleissa. Esitutkimukset soluviljelmissä ja eläimillä osoittavat, että ivermektiini voi hidastaa syöpäsolujen kasvua, indusoida ohjelmoitua solukuolemaa ja vaikuttaa signalointireitteihin, jotka säätelevät solujen jakautumista ja selviytymistä. Lisäksi esikliiniset tutkimukset ovat näyttäneet, että ivermektiini voi estää metastaasia ja lisätä joidenkin kemoterapeuttisten lääkkeiden tehoa syöpäsoluissa.

Huolimatta lupaavista löydöksistä, kuitenkaan ihmisillä tehtyä laajempaa kliinistä tutkimusta ei ole tehty. Tutkimuksen puuttuessa ei ivermektiiniä ole hyväksytty standardiksi syöpähoidossa -lupaavista tuloksista huolimatta.

Tutkimus hidasta taloudellisista syistä

Koska ivermektiini on vanha ja halpa lääke ilman patenttisuojaa, lääkeyhtiöillä  ei ole taloudellista kannustinta rahoittaa miljoonia maksavia syöpätutkimuksia. Laajat ihmiskokeet (faasi I–III) ovat kalliita, hitaita ja tiukasti säänneltyjä. Yliopistot, julkiset tutkimuslaitokset, syöpäsäätiöt ja valtiolliset rahoittajat (esim. NIH, EU:n Horizon-ohjelmat) rahoittavat  “lääkkeiden uudelleenkäyttö” -tutkimuksia (drug repurposing) – jos esiklininen näyttö on riittävän lupaavaa. Ivermektiinin käyttö syövän hoidossa tapahtuukin enemmän akateemisen ja julkisen tutkimuksen kautta, kuin lääketeollisuuden vetämänä.

Ivermektiinin tutkimuksen sijaan lääkeyhtiöt kehittävät nyt yksilöllistä syöpäinjketiota. Useat yritykset – Pfizer/BioNTech, Moderna, ja monet yliopistot -kehittävät   mRNA-teknologian syövän injketioterapiaa. Ne eivät ole ennaltaehkäiseviä “väestörokotteita” kuten COVID-injketiot, vaan hoitomuotoja syöpäpotilaille, joissa potilaan kasvaimesta tunnistetaan omat mutaatiot (neoantigeenit) ja mRNA-injkektiolla opetetaan immuunijärjestelmää tunnistamaan juuri ne. Tutkimus on vielä kliinisten kokeiden vaiheessa.

Suuret lääkeyhtiöt, kuten Pfizer, BioNTech ja Moderna, investoivat voimakkaasti mRNA-tekniikkaan. On suurta sijoittaja- ja lääkeyhtiöiden kiinnostusta aluetta kohtaan. Kasvua tukevat syövän yleisyys, mRNA-teknologian edistyminen ja tutkimuspanostukset, mikä tekee mRNA-syöpäinjektioista potentiaalisesti yhden lääkealan tuottoisimmista uusista lääkemarkkinoista. Jos mRNA-pohjaiset syöpäinjketiot saavat hyväksynnän markkinoille, niiden taloudellinen potentiaali on valtava. Asiantuntija-arvioiden mukaan markkina voi kasvaa kymmenien tai satojenkin miljardien dollarien arvoiseksi lähivuosina- riippuen kliinisten tulosten onnistumisesta ja laajasta käyttöönotosta sekä turvallisuusviestinnästä.

Mainos

---

Ivermektiinin tapauksessa näkyy selvästi, miten tieteellistä tutkimusta ohjaa taloudellinen kannattavuus: uudet, patentoitavat lääkkeet ja terapiat saavat rahoitusta ja nopean tutkimuspolun, koska niistä on odotettavissa suuria voittoja. Sen sijaan vanhat, halvat lääkkeet -vaikka ne olisivat lupaavia hoidossa – etenevät tutkimuksessa hitaasti, koska lääkeyrityksillä ei ole niissä taloudellista kannustinta. Näin ollen tutkimus ei aina keskity siihen, mikä olisi terveyden kannalta paras lääke.

Ivermektiinin käyttö EU:ssa on rajattu ihmisillä vain loisten, kuten syyhyn, päiden, suolinkaisten ja jokisokeuden hoitoon, sekä eläimillä loisten ehkäisyyn ja hoitoon. Ivermektiini on edullinen lääke valmistuskustannuksiltaan, mutta EU:ssa sen hinta on korkea johtuen sääntelystä ja apteekkijakelusta. Suomessa ivermektiiniä saa vain reseptillä ja reseptin myöntäminen on rajattu vain hyväksyttyihin käyttökohteisiin, kuten loistartuntojen hoitoon. Vaikka ivermektiini on osoittanut lupaavia tuloksia esikliinisissä tutkimuksissa syövän hoidossa, Suomessa sitä ei saa käyttää tähän tarkoitukseen, eikä siihen myönnetä reseptiä.

Toimittaja

Karl Beckenström