Väitöstutkimus: Yksi asia voi ratkaista potilasturvallisuuden – eikä se ole uusi sääntö

Riikka Lehesvuon väitöstutkimus esittää, että pelkät terveydenhuollon ammattilaisia ohjaavat säännöt ja ohjeistukset eivät riitä potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Kuva: Vaasan yliopisto.

Terveydenhuollon potilasturvallisuutta ei voida varmistaa pelkästään säännöillä, ohjeistuksilla ja valvonnalla. Vaasan yliopistossa tehty tuore väitöstutkimus korostaa, että turvallisuus rakentuu ratkaisevasti myös terveydenhuollon ammattilaisten kyvystä mukautua muuttuviin tilanteisiin sekä potilaan ja ammattilaisen välisestä vuorovaikutuksesta.

HTM Riikka Lehesvuon sosiaali- ja terveyshallintotieteen väitöskirja Systeeminen näkökulma terveydenhuollon potilasturvallisuuteen haastaa perinteistä ajattelua, jossa potilasturvallisuutta tarkastellaan ennen kaikkea rakenteiden, kuten sääntöjen, ohjeiden ja valvonnan kautta. Tutkimuksen mukaan nämä rakenteet ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä takaamaan turvallista hoitoa.

Lehesvuon mukaan potilasturvallisuus varmistuu viime kädessä käytännön työssä, terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan kohtaamisessa. Terveydenhuollon arki on usein rutiininomaista ja ennakoitavaa, mutta etenkin päivystyksessä ja leikkaustoiminnassa vastaan tulee myös yllättäviä tilanteita, joita mikään ohjeistus ei voi täysin ennakoida.

Näissä tilanteissa korostuu ammattilaisen kyky tehdä tilannekohtaisia ratkaisuja ja sopeuttaa toimintaa muuttuvien olosuhteiden mukaan. Tutkimus tuo esiin ihmisen roolin paitsi mahdollisena riskitekijänä myös turvallisuuden aktiivisena tuottajana.

Lehesvuo korostaa, että turvallisuustyössä ei riitä pelkkä sääntöjen lisääminen tai tarkentaminen. Terveydenhuolto on monimutkainen kokonaisuus, jossa ihmiset, rakenteet ja tilanteet vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Tästä vuorovaikutuksesta syntyvät sekä turvallisuus että sen puutteet. Samalla tutkimus kyseenalaistaa ajatuksen, että vaaratapahtumat voitaisiin aina palauttaa yhteen yksittäiseen syyhyn.

Yksi väitöstutkimuksen keskeisistä havainnoista liittyy potilaan rooliin. Lehesvuon mukaan potilas voi olla merkittävä osa potilasturvallisuuden varmistamista, sillä hän tuntee oman tilansa parhaiten. Potilaan havainnot voivat auttaa tunnistamaan vaaratapahtumia ja ehkäisemään haittoja.

Ammattilaisen ja potilaan välinen sujuva kommunikaatio voi tutkimuksen mukaan toimia suojaavana mekanismina. Parhaimmillaan hyvä vuorovaikutus voi estää potilaalle aiheutuvan haitan.

Tutkimuksen perusteella potilasturvallisuuden johtamisessa tarvitaan tasapainoa. Säännöt ja rakenteet luovat turvallisuudelle perustan, mutta niiden rinnalla on oltava tilaa ammattilaisten joustavalle ja tilanneherkälle toiminnalle.

Lehesvuon mukaan johdon tehtävänä on luoda selkeät raamit, mutta samalla luottaa ammattilaisten osaamiseen muuttuvissa tilanteissa.

Riikka Lehesvuon väitöskirja tarkastetaan Vaasan yliopistossa perjantaina 22. toukokuuta 2026. Vastaväittäjänä toimii työelämäprofessori, dosentti Hanna Tiirinki Turun yliopistosta ja kustoksena professori Harri Jalonen.

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

PRO NATO-pankin liikekumppanit tunnettuja taparikollisia

NATO-pankin tueksi on koottu useita rikoksenuusija-suurpankkeja. Kokonaisuutena kuvio muodostaa järjestelmäkriisin pohjapiirustuksen.

Näkökulma 17 t sitten

Brittilehti kertoi Putinin luennoineen keskiajasta Stubbille – Norjan pääministeri kiistää väitteen

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kiistää brittilehti Financial Timesin väitteen, jonka mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi pitänyt hänelle ja Suomen presidentti Alexander Stubbille pitkän luennon keskiaikaisesta slaavien historiasta. Financial Times uutisoi keskiviikkona, että Putin olisi käyttänyt suuren osan 27. lokakuuta käydystä 90 minuutin puhelinkeskustelusta slaavien historian käsittelyyn Ukrainan sodan rauhanratkaisujen sijaan. Norjan pääministeri Støre […]

Ulkomaat 18 t sitten

SDP:n Nato-virkamies ehdolla eduskuntaan – “Tehtävä kaikkemme, että Venäjä häviää hyökkäyssotansa”

SDP vuoden 2027 eduskuntavaaliehdokkaaksi nimetty Nato-virkamies Aleksi Roinila katsoo, että Suomen ja Euroopan on tehtävä kaikkensa Venäjän tappion eteen Ukrainassa. Roinila on työskennellyt muun muassa Suomen Nato-edustustossa sekä tiedustelu-upseerina kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Helsingin SDP:n vuoden 2027 eduskuntavaaliehdokkaaksi vastikään nimetty Aleksi Roinila esittää voimakkaan kannan Ukrainan sodan lopputuloksesta. Roinila kommentoi X:ssä  kansanedustaja Jarno Limnellin näkemystä Venäjän Ukrainassa […]

Politiikka 19 t sitten