Unkari on käynnistänyt oikeustoimet Euroopan unionia vastaan haastamalla EU:n uuden RepowerEU-sääntelyn Euroopan unionin tuomioistuimessa. Asiasta kertoi maan ulkoministeri Péter Szijjártó, jonka mukaan Unkarin hallitus on jättänyt virallisen kanteen sääntelyn kumoamiseksi.
RepowerEU-sääntely on osa Euroopan unionin strategiaa vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta. Sääntely tähtää venäläisen maakaasun ja öljyn tuonnin asteittaiseen kieltämiseen, mukaan lukien nesteytetty maakaasu ja putkikaasu, vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi jäsenvaltioille asetetaan velvoitteita seurata ja raportoida energiantuontinsa alkuperää.
Unkarin perustelut kanteelle
Ulkoministeri Szijjártón mukaan sääntely vaarantaa Unkarin energiaturvallisuuden ja uhkaa kotitalouksien kohtuuhintaisia energiaratkaisuja. Hänen mukaansa Unkari ei kykene turvaamaan energiahuoltoaan ilman venäläistä öljyä ja kaasua nykyisessä tilanteessa.
Unkari esittää kanteessaan kolme keskeistä argumenttia. Ensinnäkin hallitus katsoo, ettei energia-tuontien kieltäminen kuulu EU:n toimivaltaan ilman yksimielisesti hyväksyttyä pakotejärjestelmää. Toiseksi Unkari vetoaa EU-perussopimuksiin, joiden mukaan jäsenvaltiot säilyttävät oikeuden päättää omista energialähteistään ja energiantoimittajistaan. Kolmanneksi Unkari katsoo, että sääntely rikkoo unionin energiasolidaarisuuden periaatetta, koska se asettaa jäsenmaat eriarvoiseen asemaan niiden maantieteellisten ja taloudellisten lähtökohtien vuoksi.
Szijjártó arvioi, että oikeusprosessi voi kestää puolestatoista kahteen vuotta. Hän korosti myös, että hallituksen on säilytettävä poliittinen mandaattinsa, jotta oikeusprosessia voidaan jatkaa loppuun asti.
Laajempi merkitys EU:ssa
RepowerEU-sääntely on herättänyt keskustelua EU:n toimivallan rajoista sekä jäsenvaltioiden suvereniteetista energia- ja talouspolitiikassa. Unkarin nostama kanne heijastaa laajempaa jännitettä EU-instituutioiden ja yksittäisten jäsenvaltioiden välillä, erityisesti kysymyksissä, joissa energiapolitiikka, turvallisuus ja taloudelliset realiteetit kietoutuvat yhteen.
Oikeusjutun lopputuloksella voi olla merkittäviä vaikutuksia EU:n yhteiseen energiapolitiikkaan ja siihen, kuinka pitkälle unioni voi jatkossa ohjata jäsenmaidensa energiavalintoja ilman yksimielistä päätöksentekoa.
Toimittaja
Juha Korhonen
