Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ilmoitti maanantaina, että Ukraina avaa kymmenen asevientikeskusta Eurooppaan. Ensimmäisten joukossa on Saksa, jossa ukrainalaisten droonien tuotannon on määrä käynnistyä jo helmikuun puolivälissä. Päätös merkitsee muutosta Ukrainan aiempaan linjaan, sillä vielä sodan alkuvaiheessa asevientiä rajoitettiin tiukasti ja tuotanto ohjattiin kokonaan Ukrainan sotaan.
Zelensky perustelee ratkaisua sekä sotilaallisilla että taloudellisilla syillä. Hänen mukaansa aseviennistä saatavat voitot käytetään Ukrainan tarvitsemien aseiden hankintaan, ja samalla ”maa integroidaan tiiviimmin Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin”. Presidentti korosti, että drooniteollisuudesta on tullut Ukrainan suurin teollisuudenala ja että maassa toimii jo noin 800 asevalmistajaa. Raporttien mukaan Ukrainasta on tullut droonien supervalta: maa tuottaa neljä miljoonaa droonia vuodessa – ja voisi rahoituksen turvin jopa kaksinkertaistaa määrän.
Euroopan asevientisääntelyn asiantuntijat varoittavat, että nykyiset EU:n aseviennin säännöt ovat paineen alla, ja se voi heikentää valvontaa ja tarkastuksia, kun aseita siirretään jäsenvaltioiden välillä. EU:ssa ei ole yhtenäistä keskitettyä valvontaa, aseita voi liikkua jäsenmaiden välillä hyödyntäen epätasaisia lisensointikäytäntöjä. Asiantuntijat ovat todenneet, että aseteollisuuden etu, asealan lobbaus ja nopea vientipaine voivat peittää alleen ihmisoikeuksia ja rauhantavoittelua. Ihmisoikeusjärjestöt seuraavat tarkasti sodan vaikutuksia ja odottavat vastuullisuutta myös aseviennissä.
Kriitikot huomauttavat, että Zelenskin päätös hämärtää rajan puolustustaistelun ja asebisneksen välillä. Asevientikeskusten avaaminen keskellä sotaa nostaa esiin kysymyksiä valvonnasta, läpinäkyvyydestä ja siitä, kenelle aseita lopulta päätyy. Vaikka hallitus puhuu “valvotusta viennistä”, järjestelmän yksityiskohdat ovat toistaiseksi epäselviä.
Ukrainan kasvava rooli Euroopan aseteollisuudessa voi syventää Euroopan militarisoitumista aikana, jolloin diplomatian ja rauhanratkaisujen tarve on ilmeinen.
Ukrainan drooniteknologia on kehittynyt nopeasti ja herättänyt sijoittajien kiinnostuksen. Samalla asekeskuspäätös viestii, että sodasta on tullut myös taloudellinen moottori, jonka varaan rakennetaan tulevaisuuden teollisuusstrategiaa. Vahvistaako aseviennin laajentaminen Euroopan turvallisuutta – vai sitooko se maanosaa entistä tiukemmin pysyvään varustelukierteeseen?
Eurooppa käyttää drooneja puolustukseen, rajavalvontaan ja turvallisuuden valvontaan, mutta myös kaupallisiin ja tutkimustarkoituksiin, kuten maanmittaukseen, infrastruktuurin valvontaan, tulvien ja metsäpalojen seurantaan sekä logistiikkaan.
Toimittaja
Karl Beckenström
