Työperusteinen maahanmuutto keskittyy Suomessa voimakkaasti vain muutamille alueille, käy ilmi Suomen Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Ensimmäistä kertaa kunta- ja aluetasolla tehty tarkastelu osoittaa, että kansainväliset osaajat hakeutuvat erityisesti kasvukeskuksiin, mikä jättää suuren osan maasta ilman merkittäviä hyötyjä.
Vuosina 2018–2025 Suomessa myönnettiin yhteensä noin 92 500 ensimmäistä työperusteista oleskelulupaa tai EU-rekisteröintiä. Lähes puolet, noin 45 prosenttia, suuntautui Uudellemaalle, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Toiseksi eniten työperäistä maahanmuuttoa kohdistui Varsinais-Suomeen, jonka osuus oli 15 prosenttia. Seuraavina tulivat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Pirkanmaa, joihin kuhunkin suuntautui noin viisi prosenttia.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan työperäisestä maahanmuutosta odotetaan ratkaisua Suomen työvoimapulaan ja väestön ikääntymiseen, mutta nykytilanteessa sen vaikutukset jäävät epätasaisiksi.
Hyödyt keskittyvät vain harvoille alueille. Meidän on pystyttävä houkuttelemaan ja myös pitämään kansainvälisiä osaajia nykyistä paremmin, Karhunen korostaa.
Selvityksen mukaan osaajat hakeutuvat erityisesti alueille, joissa on jo ennestään paljon vieraskielistä väestöä tai vahvaa teollisuutta ja suuria investointeja. Esimerkkeinä mainitaan Uusikaupunki, Närpiö ja Rauma.
Kansainvälisen rekrytoinnin edistämisen projektipäällikkö Maija Niskavirta muistuttaa, että kansainvälisten työntekijöiden houkuttelu ja sitouttaminen ovat keskeisiä kuntien elinvoiman kannalta.
Eri aloilla suuria alueellisia eroja
Työperäinen maahanmuutto keskittyy myös tietyille toimialoille. Rakentaminen, siivous, teollisuus ja ohjelmistoala ovat keskeisimpiä työllistäjiä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria: Uudellamaalla korostuu tieto- ja viestintäala, kun taas esimerkiksi Lapissa painopiste on matkailuun liittyvissä tukipalveluissa. Varsinais-Suomessa työllistyminen kohdistuu erityisesti teollisuuteen ja alkutuotantoon.
Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan osuus työperäisistä oleskeluluvista on edelleen varsin pieni.
Valtaosa maahanmuutosta ei ole työperäistä
Vaikka työperäinen maahanmuutto on kasvussa, se kattaa vain 20–33 prosenttia kaikesta maahanmuutosta Suomessa. Monissa maakunnissa, kuten Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa, sen osuus jää noin kymmeneen prosenttiin.
Poikkeuksen muodostaa Lappi, jossa lähes puolet maahanmuutosta on työperäistä. Erityisesti Pohjois- ja Tunturi-Lapissa työperäisten lupien määrä on korkea suhteessa työpaikkoihin ja muuhun maahanmuuttoon.
Pitkäjänteisyyttä peräänkuulutetaan
Kuntaliitto painottaa, että Suomen väestökehitys edellyttää pitkäjänteistä maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa. Osaajien houkuttelun lisäksi keskeistä on heidän pysymisensä maassa.
Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi. Tarvitaan toimia, jotka vahvistavat yhteiskunnan vastaanottavuutta ja myönteistä ilmapiiriä, Karhunen toteaa.
Selvityksen mukaan ilman pitkäjänteisiä toimia työperäisen maahanmuuton hyödyt jäävät jatkossakin rajallisiksi ja keskittyvät vain harvoille alueille.
