Kansainvälinen massamedia on parin kuukauden ajan uutisoinut Bangladeshin tuhkarokkoepidemiasta jokseenkin aktiivisesti. Nyt, huhti- ja toukokuussa 2026 — kun epideminen purkaus alkoi lokakuussa 2024. Viruskanta on genotyyppiä D8, villiä viruskantaa. Tuhkarokkorokotetut kuitenkin voivat levittää ”varistamalla” (shedding) rokoteperäistä tuhkarokkovirusta.
Median ja Maailman terveysjärjestö WHO:n antamien tietojen mukaan huhtikuussa 2026 Bangladeshissa oli 19 161 epäiltyä tapausta, 2897 laboratoriossa varmistettua tapausta ja 512 tuhkarokoksi epäiltyjen oireiden kanssa.
Tuhkarokon oireet
Tuhkarokon ensioireet muistuttavat rajua flunssaa. Korkea, äkkiä nouseva kuume. Voimakas nuha, pitkittynyt kuiva yskä ja kurkkuoireet ovat tyypillisiä. Silmät saattavat punoittaa, verestää, vetistyä ja muuttua valonaroiksi. Suuhun, poskien limakalvoille saattaa ilmestyä vaaleita täpliä. 3-5 päivää ensioireiden jälkeen ilmestyy korvien taa, hiusrajaan, kasvoille ja kaulalle punaläiskäistä ihottumaa, joka leviää koko vartalolle. Ihottuman myötä saattaa tulla uusi kuumepiikki.
Aktiiviset oireet kestävät 7-10 vuorokautta. Tuhkarokon sairastaminen antaa elinikäisen ja vahvan immuniteetin.
Bangladesh
Etelä-Aasiassa, Intian kupeessa sijaitseva Bangladesh on väkiluvultaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio noin 177,5 miljoonalla asukkaallaan, mutta sen pinta-ala on vain 144 000 km2. Asukastiheys on suuri, noin 1366 henkilöä per neliökilometri.
Bruttokansantuotteen per capita (nominaalinen) ilmoitetaan olevan 2960 dollaria vuodessa. Vaikka maa on mennyt parempaan suuntaan, kovin moni elää edelleen 3 dollarilla päivää kohden. Maailmanpankin tilastointi kertoo vain 37% väestöstä olleen pääsyn turvallisesti hoidettuun vesi- ja viemäriverkostoon vuonna 2024. Aliravitsemus on yleinen syy lasten huonolle terveydelle ja kuolleisuudelle Bangladeshissa.
Olosuhteet tautien leviämiselle ovat normaalioloissakin otolliset.
Rokotekattavuus ja laumasuoja
Tuhkarokkorokotteen tehokkuuden (2 annosta) ilmoitetaan olevan tuhkarokon torjunnassa 97% luokkaa. Laumasuojan saavuttamisen rajana pidetään tuhkarokon kohdalla 95 prosentin rajaa so. jos 95% väestöstä on suojattu kahdella rokoteannoksella tai väestöllä on sairastamalla hankittu luontainen immuniteetti. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneillä on useimmilla luontainen immuniteetti, sillä tuhkarokko ei ollut mitenkään harvinainen.
Muiden tarttuvien tautien kohdalla laumasuojan vaatima rokotekattavuus ilmoitetaan pienemmäksi — esimerkiksi hinkuyskä 92–94%, polio 80-86% ja influenssa 30-40%.
Tilastojen kertomaa
Maailmanpankin verkkosivuilla voi laatia haluamistaan tiedoista taulukoita. Pyysin Bangladeshin tuhkarokkorokotekattavuuden vuodesta 2000 vuoteen 2025.
Tuhkarokkorokotekattavuus 1. annoksen osalta 2000-2025 välisenä aikana.
Tuhkarokkorokotekattavuus 1. annoksen osalta 2000-2025 välisenä aikana esitettynä käyrällä.
Mainos
Rokotekattavuus (1. annos) on vuoden 2006 jälkeen ollut keskimäärin 94-96% välillä, ja ohittaa suunnilleen vuoden 2010 kohdalla yli sata prosenttia.
Toisen, tehosteannoksen kohdalla tilastointi kertoo rokotekattavuuden laskeneen vuoteen 2025 tultaessa vuosi vuodelta, ja olevan virallisesti 80,7%, hallinnon tilastoinnissa 90,7%. WHO:n WUENIC-tilastojen luku saataneen heinäkuussa 2026.
Alempana olevat kaksi kuvakaappausta ovat samaan dataan perustuvia, toinen esitettynä taulukkomuodossa, toinen käyränä.
Vuoden 2022 kohdalla tiedoissa on aukko. Bangladeshin epidemiologinen instituutti IEDCR ilmoitti kolmesta koronatapauksesta 8. maaliskuuta 2020. Koronapiikitykset alkoivat Bangladeshissa 27. tammikuuta 2021. Koronatoimet eivät näytä vaikuttaneen vuosien 2020-21 tuhkarokkorokotekattavuuteen.
Selitystä vuoden 2022 tilastoaukolle on etsittävä muualta. WHO:n, Maailmanpankin ja Our World in Data -sivustojen tutkiminen kertoo, että Bangladeshin väestön kuolinsyyt ovat muuttuneet: sydänkohtauksia, iskeemisia sydänsairauksia, turbosyöpää ja erilaisia halvauksia esiintyy koronapiikitysten jälkeen aiempaa huomattavasti enemmän. Kenties aikuisväestön heikentynyt terveydentila on estänyt lapsista huolehtimisen?
Toinen mahdollinen, todennäköisempi selitys on Bangladeshin historian pahimpiin kuulunut, vuoden 2022 tulvakatastrofi, joka upotti osissa maata jopa 84–94 % maapinta-alasta veden alle ja vaikutti suoraan yli 7,2 miljoonan ihmisen elämään. Erityisen raskaasti katastrofi iski maan koillisosaan, kuten Sylhetin ja Sunamganjin alueille. Lähes puoli miljoonaa ihmistä evakuoitiin hätäsuojiin. Puhtaan juomaveden puute altisti väestön vesivälitteisille taudeille. Syksyllä 2022 maan läpi levisi Dengue-kuume sekä syklooni Sitrang, joka pakotti miljoona ihmistä lisää hätäsuojiin.
Bangladeshin tuhkarokkoepidemia ilmenee korostuneesti tiheästi asutuilla kaupunkialueilla, slummiklustereissa sekä pakolaisleireillä. Toisin sanoen ahtautta, heikkoja asuinolosuhteita, huonoa hygieniaa ja aliravitsemusta ylläpitävissä oloissa.
Kenties infrastruktuurin rakentamisesta ja parantamisesta olisi Bangladeshille enemmän apua kuin rokotekattavuudesta murehtimisesta?
