Syntyvyyden myönteinen kehitys jatkui Suomessa vuoden 2026 alkupuoliskolla, kertoo Tilastokeskus. Tammi–kesäkuussa syntyi yhteensä 23 662 lasta, mikä on 1 255 enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Viimeisten 12 kuukauden ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku nousi 1,34:ään. Vuonna 2025 luku oli 1,30.
”Viime vuonna syntyvyys nousi vuoteen 2024 verrattuna, ja elpyminen näyttää jatkuneen myös alkuvuonna 2026”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola toteaa.
Syntyvyys on noususta huolimatta edelleen matalalla tasolla ja alle koronavuosien lukemien. Kuluvan vuosikymmenen korkein kokonaishedelmällisyysluku mitattiin vuonna 2021, jolloin se oli 1,46.
Väkiluku kasvoi vain 16 hengellä
Suomen väestönkasvua ylläpiti alkuvuonna muuttovoitto ulkomailta. Suomeen muutti tammi–kesäkuussa 19 720 ihmistä ja Suomesta ulkomaille 14 494 ihmistä. Nettomaahanmuuttoa kertyi näin 5 226 henkeä.
Muuttovoitto jäi selvästi pienemmäksi kuin vuotta aiemmin, jolloin se oli 12 921 henkeä. Tilastokeskuksen mukaan suurin syy muutokseen oli Suomen ja Viron välinen väestörekisteritietojen vaihtoa koskeva sopimus, jonka seurauksena Viroon kirjattiin poikkeuksellisen paljon maastamuuttoja.
Kokonaisuudessaan Suomen väkiluku kasvoi alkuvuoden aikana vain 16 hengellä.
Ukrainasta saapui edelleen eniten maahanmuuttajia, yhteensä 3 179. Ukrainalaisten maahanmuutto kuitenkin väheni edellisvuoden vastaavasta ajasta 1 316 henkilöllä. Eniten kasvoi Syyriasta saapuneiden määrä, mutta lisäystä oli vain 111 henkilöä.
