Suomen sotilastiedustelulle valmistellaan uusia toimivaltuuksia, jotka mahdollistaisivat ulkomailla sijaitsevien tietojärjestelmien häiritsemisen, muuttamisen ja käytön estämisen. Lakihanke on herättänyt huomiota myös ulkomailla, jossa sitä tulkitaan jo valmistautumiseksi Venäjän alueelle ulottuviin operaatioihin.
Suomen hallituksen valmistelema sotilastiedustelulainsäädännön uudistus on noussut kansainväliseen keskusteluun. Puolalainen puolustusalan verkkojulkaisu Defence24 uutisoi 15. lokakuuta, että Suomen tiedustelupalvelu voisi tulevaisuudessa toteuttaa iskuja Venäjän alueella.
Kyse ei ole pelkästään tiedustelutietojen keräämisestä. Suomen hallituksen esityksessä ehdotetaan sotilastiedustelulle uusia toimivaltuuksia, joiden avulla se voisi aktiivisesti vaikuttaa Suomen ulkopuolella sijaitseviin tietojärjestelmiin.
Uudistus voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi ulkomaisen tietojärjestelmän toiminnan häiritsemistä tai sen käytön estämistä.
Tiedustelusta aktiiviseen vaikuttamiseen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia sotilastiedustelun toimivaltuuksiin.
Esityksen keskeinen muutos koskee mahdollisuutta toteuttaa teknisiä toimenpiteitä Suomen ulkopuolella sijaitseviin tietojärjestelmiin.
Sotilastiedustelusta annetun lain 62. pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka perusteella sotilastiedusteluviranomainen voisi estää tietoteknisin menetelmin ulkomailla sijaitsevan tietojärjestelmän käytön tai haitata tai muokata sen toimintaa.
Kyseessä on merkittävä periaatteellinen muutos. Perinteisesti tiedustelun tehtävänä on ollut hankkia tietoa turvallisuusuhista. Uudet toimivaltuudet mahdollistaisivat myös aktiivisen puuttumisen uhkan aiheuttamiseen käytettävän järjestelmän toimintaan.
Hallituksen mukaan toimivaltuuksien käyttö edellyttäisi, että tietojärjestelmällä tai sen kautta voidaan aiheuttaa vakavaa vaaraa Suomen maanpuolustukselle tai kansalliselle turvallisuudelle.
Puolalainen Defence24 nostaa artikkelissaan esimerkiksi tilanteen, jossa Suomeen kohdistuisi droonihyökkäys. Julkaisun mukaan uhkaa voitaisiin torjua vaikuttamalla droonien ohjausjärjestelmään tai hyökkäyksen mahdollistavaan digitaaliseen infrastruktuuriin jo ennen kuin droonit saavuttaisivat Suomen alueen.
Voisiko Suomi iskeä Venäjän alueelle?
Puolalainen Defence24 nostaa uutisessaan esille nimenomaan Venäjän.
Julkaisun mukaan uudistuksen merkitys korostuu Suomen ja Venäjän välisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Uudet toimivaltuudet voisivat mahdollistaa aktiivisen vaikuttamisen myös Venäjän alueella sijaitsevaan digitaaliseen infrastruktuuriin.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Venäjällä sijaitsevat tietojärjestelmät voisivat periaatteessa kuulua uusien toimivaltuuksien piiriin, mikäli laissa määritellyt edellytykset täyttyisivät.
Lakiesitys koskee teknistä vaikuttamista tietojärjestelmiin, eikä se sellaisenaan anna sotilastiedustelulle yleisiä valtuuksia esimerkiksi fyysisiin sabotaasi-iskuihin.
Siitä huolimatta ehdotus herättää olennaisen kysymyksen: missä kulkee tiedustelun, puolustuksellisen kyberoperaation ja toisen valtion alueelle kohdistuvan hyökkäyksellisen toiminnan välinen raja?
Kansainvälinen oikeus asettaa rajoituksia
Uusien toimivaltuuksien käyttämisessä olisi huomioitava kansainvälisen oikeuden velvoitteet.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Hallituksen esityksessä todetaan, että toimenpiteiden olisi oltava kansainvälisen oikeuden mukaisia, suhteellisia ja tilapäisiä.
Erityisen merkityksellisiä ovat valtioiden suvereniteetti, voimankäytön kielto sekä se, millaisia vaikutuksia ulkomaille kohdistuvalla kyberoperaatiolla voisi olla.
Kaikki ulkomaille kohdistuvat kybertoimet eivät automaattisesti merkitse kansainvälisessä oikeudessa aseellista hyökkäystä. Toimenpiteen oikeudellinen arviointi riippuu muun muassa sen luonteesta, laajuudesta ja seurauksista.
Mahdolliset vaikutukset Venäjän alueella voisivat silti aiheuttaa myös suuria ulkopoliittisia seurauksia, vaikka operaatio toteutettaisiin Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella.
Lakihanke huomattiin ulkomailla
Defence24 15. lokakuuta julkaistun artikkelin otsikko ”Suomen tiedustelu voi tulevaisuudessa iskeä Venäjän alueelle” kuvaa uudistusta huomattavasti hyökkäyksellisemmin kuin suomalainen lakiesitys.
Uutinen on levinnyt myös viestipalvelu X:ssä, jossa sitä on kuvailtu Suomen valmistautumiseksi kyberhyökkäyksiin ja sabotaasiin Venäjää vastaan.
Kuka päättää Suomen rajojen ulkopuolelle kohdistuvista operaatioista?
Lakihanke nostaa esille myös kysymyksen siitä, kuka tekee päätöksen vieraan valtion alueella sijaitsevaan tietojärjestelmään vaikuttamisesta ja miten tällaista toimintaa valvotaan.
Defence24 mukaan päätösvalta kuuluisi Puolustusvoimien pääesikunnan tiedustelupäällikölle. Operaatioihin liittyisi myös viranomaisten välistä yhteensovittamista.
Hallituksen esityksen perusteluissa puolestaan korostetaan ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien huomioimista. Tarvittaessa asiaa voitaisiin käsitellä myös tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Kyse ei ole vain sotilastiedustelun teknisistä mahdollisuuksista, vaan myös poliittisesta vastuusta ja Suomen suhteista muihin valtioihin.
Erityisesti Venäjän ja Suomen välisen turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi mahdollisten operaatioiden seuraukset voisivat ulottua huomattavasti yksittäistä tietojärjestelmää laajemmalle.
Lakihanke on edelleen eduskunnan käsittelyssä
Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 4. kesäkuuta 2026.
Eduskunnan käsittelytietojen mukaan lakihanke on edelleen käsittelyssä. Viimeisimpien julkaistujen tietojen perusteella se on asiantuntijakuulemisvaiheessa.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta huomautti 1. lokakuuta antamassaan lausunnossa, ettei ehdotetun toimivaltuuden keskeinen sisältö ilmene riittävän selvästi lakitekstistä. Valiokunta kehotti puolustusvaliokuntaa täsmentämään säännöstä siten, että sotilastiedustelulle annettavan toimivaltuuden sisältö käy ilmi itse laista.
Lakia ei siis ole vielä hyväksytty, eivätkä ehdotetut uudet toimivaltuudet ole sen perusteella vielä voimassa.
