Suomi toimeenpanee EU:n rahastosääntelyn uudistukset – tavoitteena turvata likviditeetti

Sijoittajille riski rahojen takaisinsaamisesta voi kasvaa.

Eduskunta hyväksyi ennen syysistuntokauden päättymistä merkittävät muutokset rahastolainsäädäntöön, jotka panevat täytäntöön EU-direktiivin (EU) 2024/927 vaatimukset. Muutokset koskevat erityisesti vaihtoehtorahastojen hoitajia (AIFM) ja sijoitusrahastoja (UCITS) ja tulevat voimaan 16. huhtikuuta 2026.

Uudistuksen keskeinen muutos sijoittajan näkökulmasta liittyy rahaston maksuvalmiuden hallintaan ja lunastusten keskeyttämiseen poikkeustilanteissa. Aiemmin Suomessa kiinteistö- ja muut likviditeetiltään rajoitetut rahastot saattoivat keskeyttää lunastuksia lähinnä oman harkintansa perusteella, ilman erillistä lainsäädännön vaatimusta. Nyt tilanne muuttuu selkeästi.

Pakolliset maksuvalmiuden hallintavälineet

16.4.2026 alkaen rahastojen on valittava etukäteen vähintään kaksi maksuvalmiuden hallintavälinettä, kuten esimerkiksi:

  • Lunastusportit (lunastusten porrastus)
  • Ilmoitusaikojen pidennykset
  • Lunastusmaksut
  • Sivusalkut (erillinen erikoissalkku vaikeasti myytävälle tai epälikvidille omaisuuserälle)
  • Diluutiomaksut (maksu suurille lunastuksille tai merkinnöille)

Valitut välineet on ilmoitettava rahaston säännöissä sekä erikseen Finanssivalvonnalle. Näitä välineitä rahasto voi käyttää normaaleihin tai ennakoitaviin lunastuspiikkeihin, jotta rahaston varoja ja muiden sijoittajien etua voidaan suojata.

Finanssivalvonnan toimivalta poikkeustilanteissa

Poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten markkinahäiriöissä tai äkillisessä likviditeettikriisissä, Finanssivalvonta voi määrätä rahaston keskeyttämään lunastukset, vaikka rahasto ei olisi valinnut kyseistä välinettä suojamekanismeihinsa.

Finanssivalvonnan tavoitteena on turvata rahaston maksukyky ja suojata kaikkia sijoittajia kriisitilanteessa, eikä tätä mekanismia voi käyttää tavallisten markkinaheilahtelujen kohdalla.

Sijoittajille tärkeää tietoa riskienhallinnan kannalta

  • Tarkista rahaston säännöistä 16.4 mennessä, mitä maksuvalmiuden hallintavälineitä se on ottanut käyttöön.
  • Lunastusten keskeyttäminen poikkeustilanteissa on mahdollista Finanssivalvonnan määräyksellä, vaikka rahasto ei itse ole ottanut kyseistä välinettä käyttöön.
  • Normaalitilanteessa rahasto voi käyttää ainoastaan ennalta valittuja välineitä likviditeetiin hallintaan.
  • Rahastojen on raportoitava välineiden käytöstä ja toiminnastaan säännöllisesti valvontaviranomaiselle.

Kiinteistörahasto-osuuksia jumissa tälläkin hetkellä

Vuosi sitten ainakin 10 kiinteistörahastoa Suomessa keskeytti tai rajoitti lunastuksia heikon markkinatilanteen vuoksi, jotta kiinteistöjä ei jouduttaisi myymään epäedulliseen aikaan. Ylen tietojen mukaan osa näistä sijoittajien varoista on edelleen ”lukittuina”.

Rahastojen mukaan keskeytys on tarpeen, jotta omaisuutta ei myytäisi tappiollisesti ja muiden sijoittajien etu turvattaisiin. Sijoittajille tilanne merkitsee kuitenkin pitkittynyttä odotusta ja epävarmuutta rahojen takaisin saamisesta.

Lähde: Borenius Asianajotoimisto

Toimittaja
Tapani Romanen

Tilaa Positv TÄSTÄ

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

PRO NATO-pankin liikekumppanit tunnettuja taparikollisia

NATO-pankin tueksi on koottu useita rikoksenuusija-suurpankkeja. Kokonaisuutena kuvio muodostaa järjestelmäkriisin pohjapiirustuksen.

Näkökulma 13 t sitten

Brittilehti kertoi Putinin luennoineen keskiajasta Stubbille – Norjan pääministeri kiistää väitteen

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kiistää brittilehti Financial Timesin väitteen, jonka mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi pitänyt hänelle ja Suomen presidentti Alexander Stubbille pitkän luennon keskiaikaisesta slaavien historiasta. Financial Times uutisoi keskiviikkona, että Putin olisi käyttänyt suuren osan 27. lokakuuta käydystä 90 minuutin puhelinkeskustelusta slaavien historian käsittelyyn Ukrainan sodan rauhanratkaisujen sijaan. Norjan pääministeri Støre […]

Ulkomaat 14 t sitten

SDP:n Nato-virkamies ehdolla eduskuntaan – “Tehtävä kaikkemme, että Venäjä häviää hyökkäyssotansa”

SDP vuoden 2027 eduskuntavaaliehdokkaaksi nimetty Nato-virkamies Aleksi Roinila katsoo, että Suomen ja Euroopan on tehtävä kaikkensa Venäjän tappion eteen Ukrainassa. Roinila on työskennellyt muun muassa Suomen Nato-edustustossa sekä tiedustelu-upseerina kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Helsingin SDP:n vuoden 2027 eduskuntavaaliehdokkaaksi vastikään nimetty Aleksi Roinila esittää voimakkaan kannan Ukrainan sodan lopputuloksesta. Roinila kommentoi X:ssä  kansanedustaja Jarno Limnellin näkemystä Venäjän Ukrainassa […]

Politiikka 15 t sitten