Suomen vankilat täynnä – kapasiteettia lisätään

Suomen vankilajärjestelmä on kapasiteettinsa rajoilla, kun vankien määrä kasvaa ja paikat eivät riitä kaikille tuomituille. Rikosseuraamuslaitoksen raportin (2025) mukaan vankien määrä kasvoi viime vuonna merkittävästi ja monet vankilat toimivat ylikapasiteetilla. Hallitus sekä Rikosseuraamuslaitos tekevät toimia kapasiteetin lisäämiseksi ja vankilajärjestelmän kestävyyden varmistamiseksi.

Vankimäärä kasvoi selvästi viime vuonna

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vuonna 2025 vankeja oli 3 545 – 189 vankia enemmän kuin vuonna 2024. Vankiloiden käyttöaste oli 114 prosenttia suljetuissa laitoksissa, kun suositeltu turvallinen käyttöaste olisi alle 90 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että vankeja on selvästi enemmän kuin virallisia paikkoja.

Vankien määrä vaihteli vuoden aikana, ja vuoden huipuissa oli jopa noin 3 640 vankia, mikä painoi käyttöastetta entisestään ylös.

Hallitus ja Rikosseuraamuslaitos lisäävät vankilapaikkoja

Tilinpäätös kertoo, että vuonna 2025 uusia vankiloita otetaan käyttöön ja useita uusia rakennushankkeita on käynnistetty. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026–2029 on varattu rahoitusta mm. Turun vankilan lisärakennukseen. Lisäksi Helsingin ja Kylmäkosken vankiloihin rakennetaan lisävankipaikkoja moduuliselliosastoilla.

Uusi vankila Ruskonselässä, Oulussa on valmistunut ja sen toiminta alkaa alkuvuodesta 2026, jolloin vanha Oulun vankila suljetaan. Kainuun Vaalassa uusi vankila otettiin käyttöön vuonna 2025.

Silti nykyinen kapasiteetti ei täysin vastaa kasvavaa tarpeita, ja yli puolet vankilakiinteistöistä on peruskorjauksen tarpeessa, mikä asettaa lisäpaineita. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 26 vankilaa, joista suurin osa on suljettuja laitoksia. Vankiloiden kokonaiskapasiteetti on noin 3 500–3 600 paikkaa.

Rikosseuraamuslaitos: vankimäärän kasvu jatkuu

Rikosseuraamuslaitos arvioi, että vankimäärän kasvu jatkuu myös tulevina vuosina. Tämä johtuu osittain pidemmistä tuomioista ja oikeuspolitiikan kiristyneistä linjauksista, mistä syystä yhä useampi tuomittu rikoksentekijä joutuu pitkään vankeuteen. Lisäksi tutkintavankien määrä on ollut kohonnut, mikä vaikuttaa kokonaiskuormitukseen.

Mainos
Mainos

Laajempi vankimäärä on myös seurausta siitä, että vangittujen määrä suhteessa paikkoihin on noussut tasaisesti vuosien saatossa, mikä on lisännyt painetta vankilaverkostossa.

Laajempi kapasiteetti tarpeen

Rikosseuraamuslaitos on nostanut esiin paitsi paikkojen lisäämisen, myös sen, että tulevaisuuden suunnittelussa on varauduttava laajempaan kapasiteetin kasvattamiseen ja laitosten peruskorjauksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa mittavia investointeja ja pitkäjänteistä kehitystyötä vankeinhoitojärjestelmässä.

Hallitus puolestaan on sitoutunut tukemaan Rikosseuraamuslaitoksen toimenpiteitä ja varmistamaan sen, että kapasiteettia saadaan lisää riittävästi myös tilastollisen kehityksen kasvun myötä.

Kuvassa Vaasan vankila, joka 70‑paikkainen suljettu vankila.

 

Toimittaja H. Virtanen

Tilaa PosiTV TÄSTÄ

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

PRO Tutkijat selvittivät, ovatko hyvännäköiset poliitikot epäluotettavampia – tulos yllätti

Voisiko komea ulkomuoto antaa poliitikolle luvan sooloilla, sivuuttaa äänestäjät ja ajautua lobbareiden vietäväksi? Tutkijat panivat tutkimukseen osallistuneet arvostelemaan poliitikkojen kasvoja – mutta ulkonäkö ei lopulta paljastanutkaan poliitikoista sitä, mitä olisi voinut kuvitella. Hyvännäköisten ihmisten ajatellaan usein pääsevän elämässä helpommalla. Ulkonäön on aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaikuttavan myös politiikassa, sillä viehättäväksi koettu ehdokas voi saada etua vaaleissa. […]

Tiede 1 t sitten

Demariedustaja yhdistää ylikulutuksen metsäpaloihin

SDP:n varapuheenjohtaja Pinja Perholehto nostaa Euroopan metsäpalot esimerkiksi luonnonvarojen ylikulutuksen seurauksista. Häneltä jää kuitenkin mainitsematta, että valtaosa Euroopan maastopaloista syttyy ihmisen toiminnan seurauksena ja useita tämän kesän paloja tutkitaan tuhopolttoina. SDP:n kolmas varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Pinja Perholehto yhdistää Euroopassa riehuvat metsä- ja maastopalot maailman ylikulutuspäivään. Perholehdon mukaan luonnonvarojen ylikulutus kiihdyttää ilmastonmuutosta, joka puolestaan lisää kuumuutta, […]

Politiikka 2 t sitten

Kansallinen rokotusohjelma laajenee aikuisten vesirokkorokotteella 

Kansallinen rokotusohjelma laajenee 1. elokuuta alkaen koskemaan myös aikuisia, joilta puuttuu suoja vesirokkoa vastaan. Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa. Muutos koskee kuitenkin lopulta melko pientä ihmisjoukkoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan vain noin 1–3 prosenttia aikuisväestöstä ei ole sairastanut vesirokkoa. Lähes kaikkien yli 50-vuotiaiden katsotaan saaneen taudista luonnollisen suojan jo […]

Terveys 3 t sitten