Valkoposkihanhien kevätmuutto on edennyt viimeisen viikon aikana voimakkaana, mutta Pohjois-Karjalassa pelloilla ruokailee ja lepäilee edelleen suuria hanhijoukkoja ennen matkan jatkumista arktisille pesimäalueille.
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun havaintojen mukaan Suomessa nähtiin viime viikolla useina päivinä erittäin runsasta valkoposkihanhimuuttoa. Helatorstaina 14. toukokuuta yli 10 000 hanhen muuttoja kirjattiin kymmenissä havaintopaikoissa Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan.
Suurimpia muuttoja havaittiin muun muassa Savonlinnan Eevansaaressa, jossa laskettiin 93 400 valkoposkihanhea ja lajilleen määrittämätöntä hanhea. Porvoon Söderskärissä määrä oli 68 600, Kirkkonummen Rönnskärillä 63 700, Kouvolan Vuohijärvellä 44 000 ja Tohmajärven Nikunvaarassa 39 400.
Muutto jatkui vahvana myös seuraavina päivinä. Perjantaina 15. toukokuuta Savonlinnan Eevansaaressa havaittiin 39 000 muuttavaa hanhea ja lauantaina Kirkkonummen Rönnskärillä 30 200. Sunnuntaina muutto painottui itään: Savonlinnan Eevansaaressa kirjattiin 54 100 ja Ilomantsin Iljanvaarassa 44 500 hanhea.
Suomen yli arvioidaan muuttaneen viikon aikana useita satojatuhansia valkoposkihanhia koilliseen. Osa Suomessa levähtäneistä linnuista jatkoi matkaansa, mutta osa laskeutui etenkin Pohjois-Karjalaan törmättyään sadealueeseen. Tämän vuoksi hanhimäärät ovat vähentyneet muualla Suomessa, mutta Pohjois-Karjalassa ne ovat pysyneet suurina.
Rääkkylän Oravilahdella ilmoitettiin 17. toukokuuta noin 30 000 ja Tohmajärven Valkeasuolla noin 28 000 ruokailevaa ja lepäilevää valkoposkihanhea.
GPS-lähetinseurannan perusteella osa linnuista on jo jatkanut arktisille Barentsinmeren pesimäalueilleen. Teknisten ongelmien vuoksi vain noin kolmasosa lähetinhanhista saatiin paikannettua. Tulkinnan mukaan 16 lähetinhanhesta kahdeksan olisi jo pesimäalueilla ja kahdeksan yhä Suomessa. Suomessa olevat lähetinhanhet ovat kaikki Pohjois-Karjalassa.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistisen mukaan sää suosii muuton loppuvaihetta.
”Valkoposkihanhien muuton loppuosalle säät ovat suosiolliset tulevan viikon aikana: on verraten lämmintä ja myötäistä tai heikkoa tuulta, mutta ei vastustavia kylmän ilman purkauksia. Ainoastaan mahdollisesti runsaat sateet ja matalat pilvet perjantain sekä sunnuntain tienoilla voivat tällä viikolla hidastaa muuttoa. Säämallien perusteella se on ohi ensi viikon alussa, tai loppujoukot ohittavat Suomen Venäjän puolelta”, Koistinen arvioi.
Kuva: Jari Kontiokorpi / Elinvoimakeskus
Rauhoitus herättää kritiikkiä
Valkoposkihanhi on Suomessa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Lajin tappaminen ja luvaton häiritseminen on kiellettyä, ja BirdLife Suomen mukaan kyseessä on tiukasti suojeltu laji.
Rauhoitus on kuitenkin yhä vaikeammin perusteltavissa niillä alueilla, joilla hanhimäärät nousevat keväisin kymmeniin tuhansiin ja aiheuttavat viljelijöille merkittäviä satovahinkoja. Kun yksittäisillä pelloilla ruokailee kerralla 20 000–30 000 hanhea, ongelma ei ole enää pelkkä luonnonsuojelukysymys, vaan myös maatalouden elinkeinoedellytyksiä koskeva kysymys.
Kritiikkiä lisää se, että valkoposkihanhi ei ole enää harvinainen näky Suomessa, vaan lajin kannat ovat runsastuneet voimakkaasti. Myös valtioneuvosto totesi maaliskuussa 2026, että valkoposkihanhi ja merimetso ovat rauhoitettuja, mutta elinvoimaisia ja viime vuosina huomattavasti runsastuneita lajeja, joiden kannat aiheuttavat vahinkoja muun muassa viljelijöille. Samalla valmistelussa on ollut suojametsästystä koskevia ratkaisuja.
Nykyinen järjestelmä jättää viljelijät hankalaan asemaan: vahingot syntyvät nopeasti, mutta niiden ehkäiseminen ja korvaaminen etenee hallinnollisten menettelyjen kautta. Jos rauhoitetun lajin suojelustatus johtaa siihen, että runsastuneen kannan aiheuttamat kustannukset jäävät käytännössä maanomistajien ja viljelijöiden kannettaviksi, sääntely kaipaa uudelleenarviointia.
MAINOS;
Posikauppa.com | t-paidat
