Ukrainan sodan nykytilannetta käsittelevässä haastattelussa entinen tiedustelu-upseeri ja entinen YK:n asetarkastaja Scott Ritter maalaa synkän kuvan konfliktin kehityksestä – erityisesti Suomen ja Baltian maiden näkökulmasta. Hänen mukaansa sota on siirtymässä uuteen, aiempaa vaarallisempaan vaiheeseen, jossa myös Euroopan maat voivat joutua suoran sotilaallisen vastatoimenpiteen kohteiksi.
Professori Glenn Diesenin podcastissa vieraillut Ritter kuvailee Venäjän tähän saakka pidättäytyneen eskaloimasta konfliktia Ukrainan ulkopuolelle, mutta viimeaikaiset tapahtumat lisäävät hänen mukaansa riskiä sodan laajentumiselle.
Suomi ja Baltia osana konfliktia
Ritter korostaa haastattelussa, että Ukrainan käyttämien droonien tuotanto ja operointi kytkeytyvät yhä selvemmin Euroopan maihin. Hänen arvion mukaan osa Venäjälle kohdistuneista iskuista on lähtöisin Baltian maista ja mahdollisesti myös Suomesta. Tämä muuttaa hänen näkemyksensä mukaan maiden asemaa: ne eivät ole enää vain Ukrainan tukijoita, vaan käytännössä konfliktin osapuolia.
Tämä kehitys lisää riskiä, että Venäjä alkaa pitää näitä maita yhä selvemmin laillisina sotilaallisina kohteina. Venäjän viranomaiset ovatkin julkaisseet listoja eurooppalaisista kohteista, joita voitaisiin iskeä vastatoimena droonihyökkäyksille.
Mahdolliset iskut ja eskalaation riski
Haastattelussa esitetään arvio, että mahdollinen Venäjän vastaus ei jäisi symboliseksi. Ritterin mukaan pelkät varoitusiskut olisivat epätodennäköisiä, ja sen sijaan Venäjä voisi pyrkiä laajamittaiseen, ratkaisevaan iskuun Euroopan sotilaallista infrastruktuuria vastaan.
Tällainen skenaario nostaisi Suomen ja Baltian maat erityisen haavoittuvaan asemaan niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi. Alue voisi toimia sekä logistisesti tärkeänä että mahdollisena ensivaiheen kohteena.
NATO:n ja Yhdysvaltojen rooli epävarma
Ritter kyseenalaistaa myös NATO:n yhtenäisyyden tällaisessa tilanteessa. Hänen mukaansa droonituki Ukrainalle perustuu pitkälti yksittäisten maiden päätöksiin, ei liittokunnan yhteiseen linjaan. Tämä voisi hänen mukaansavaikeuttaa kollektiivisen puolustuksen aktivoimista, jos jokin maa joutuisi iskun kohteeksi.
Lisäksi hän arvioi, että Yhdysvallat ei välttämättä reagoisi voimakkaasti, mikäli konflikti eskaloituisi Euroopan ja Venäjän väliseksi. Tämä lisäisi epävarmuutta erityisesti Suomen ja Baltian turvallisuustilanteessa, sillä NATO:n puolustuspelote nojaa pitkälti Yhdysvaltojen varaan.
Euroopan heikkoudet korostuvat
Haastattelussa esitetään myös laajempaa kritiikkiä Euroopan sotilaallisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Ritterin mukaan Euroopalla ei ole riittäviä resursseja laajamittaiseen konfliktiin Venäjän kanssa ilman Yhdysvaltojen tukea.
Ritter korostaa, että Euroopalta puuttuvat keskeiset sotilaalliset rakenteet: hänen arvionsa mukaan maanosalla ei käytännössä ole yhtenäistä armeijaa, riittävää puolustusteollisuutta tai itsenäistä ilmapuolustuskykyä ilman Yhdysvaltoja.
Kesästä mahdollinen käännekohta
Scott Ritter arvioi, että Venäjä saattaa pyrkiä ratkaiseviin toimiin jo kuluvan vuoden aikana. Samalla hän odottaa Ukrainassa laajempaa sotilaallista hyökkäystä Donbassin alueella.
Hänen mukaansa nämä kehityskulut voivat yhdessä johtaa tilanteeseen, jossa myös Euroopan pohjoiset ja itäiset alueet – mukaan lukien Suomi ja Baltia – joutuvat aiempaa suoremmin osaksi konfliktia.
