Suomalainen vaihtoehtomedia Helsingin Sanomat liitti mielenosoitusuutiseensa Posi TV:tä koskevan kielteisen luonnehdinnan. Kun Posi TV pyysi väitteelle täsmällisiä perusteluja, HS:n toimittaja vetosi neljä vuotta vanhoihin lehtijuttuihin mutta ei määritellyt salaliittoteorian käsitettä eikä yksilöinyt alkuperäisiä julkaisuja.
Helsingin Sanomat julkaisi 5. syyskuuta uutisen Helsingin Dallapénpuistossa järjestetyistä mielenosoituksista. Artikkelissa haastateltiin Posi TV:n uutisankkurina työskentelevää Katja Rauniota.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Raunion työnantajan mainitsemisen yhteydessä HS kirjoitti:
”Se on julkaissut muun muassa koronaan ja Ukrainan sotaan liittyviä salaliittoteorioita.”
Kyseessä on voimakas ja Posi TV:n uskottavuuteen suoraan vaikuttava luonnehdinta. Se ei liittynyt Raunion mielenosoituksessa esittämiin näkemyksiin, vaan se lisättiin artikkeliin erillisenä taustatietona.
HS jätti keskeisen käsitteen määrittelemättä
Posi TV pyysi Helsingin Sanomilta selvitystä siitä, mitä lehti tarkoittaa salaliittoteorialla, mihin täsmällisiin Posi TV:n julkaisuihin luonnehdinta perustuu ja miksi väite katsottiin olennaiseksi mielenosoituksesta kertovassa uutisessa.
HS:n toimittaja Jutta Kuusitaipale kertoi vastauksessaan luonnehdinnan perustuneen Helsingin Sanomien omaan vuoden 2022 artikkeliin. Lisäksi hän viittasi samana vuonna julkaistuun Journalisti-lehden kirjoitukseen.
Posi TV kysyi HS:ltä suoraan, miten lehti määrittelee sanan ”salaliittoteoria” ja mitä sillä täsmällisesti tarkoitetaan. Tähän kysymykseen Helsingin Sanomilta ei vastattu.
Määritelmän puuttuminen on olennainen ongelma. Salaliittoteoria ei voi tarkoittaa automaattisesti jokaista virheelliseksi, kiistanalaiseksi tai valtavirrasta poikkeavaksi arvioitua väitettä.
Esimerkiksi lääketieteellisten tuotteiden haittojen tai riskien käsitteleminen ei vielä itsessään muodosta salaliittoteoriaa. Käsitteeseen liittyy tavallisesti väite jonkin vaikutusvaltaisen ryhmän salaisesta ja epärehellisestä suunnitelmasta. Myös Duodecim-lehdessä salaliittoteorioita kuvaillaan usein sepitteellisiksi kertomuksiksi valtaa pitävän ryhmän epärehellisestä suunnitelmasta muita vastaan.
Jos HS käyttää käsitettä uutisessa tosiasiaväitteenä, lehden pitäisi pystyä kertomaan, millä määritelmällä se arvioi käsittelemiään julkaisuja.
Alkuperäisiä julkaisuja ei yksilöity
Posi TV pyysi HS:ää nimeämään täsmälliset Posi TV:n julkaisut, joihin luonnehdinta perustuu, sekä perustelemaan, mikä tekee kustakin julkaisusta salaliittoteorian.
HS ei toimittanut julkaisujen nimiä, päivämääriä tai linkkejä. Sen sijaan se ohjasi Posi TV:n neljä vuotta vanhoihin HS:n ja Journalisti-lehden artikkeleihin.
Vanhoissa kirjoituksissa käsitellään muun muassa koronarokotteita sekä Ukrainan Butšan tapahtumia koskevia väitteitä. Myös Yle kirjoitti aiheesta vuonna 2022 ja kertoi HS:n tarkistaneen virheelliseksi yhden satelliitin sijaintia koskeneen väitteen.
Itseasiassa HS ei tarkistanut yhdenkään sateliitin sijaintia, eikä kumonnut alkuperäistä lähdettä joka oli Turkkilainen vuonna 1921 perustettu lehti Aydinlik.
HS kumosi Posi Tv:n jutun Buchašta yksittäisen twitter tilin yksittäisellä twiitillä joka esittää henkilökohtaisen väitteen.
”Minulle ei ole esitetty sellaista todistetta, joka kumoaisi nämä väitteet. Jos sellainen tulisi, niin sitten oikaisisimme asian. En näe, että tämän perusteella lähdetään oikaisemaan tätä”, Posi Tv:n päätoimittaja (Ilkka Tiainen) kommentoi Yle:lle vuonna 2022.
Tiainen lausuu saman nyt vuonna 2026:
”Me teemme tutkivaa journalismia, alla on kuva joka kuvaa tapahtumien kulun. Vieläkään meille ei ole esitetty sellaisia todisteita jotka kumoaisivat aikanaan uutisissa esitetyt lähteet ja tapahtumien kulun.”
Tiainen perustelee Posi TV:n Butša-uutisointia
Posi TV:n entinen päätoimittaja ja nykyinen vastaava videotuottaja Ilkka Tiainen nostaa esille niin kutsuttujen faktantarkistussivustojen käyttämät lähteet.
”Toki on lisättävä, että erilaiset niin kutsutut faktantarkistussivustot ovat kumonneet Venäjän version tapahtumista, mutta niiden lähteenä on aina sama New York Timesin artikkeli jonka nimenomaan Aydinilik lehti kumoaa.”
Tiainen korostaa propagandan merkitystä sodankäynnissä ja ihmisten mielipiteisiin vaikuttamisessa.
”Sodassa propaganda on ase siinä missä kineettiset aseet toimivat sota-tantereella toimii propaganda ihmisten mielissä.”
Hän liittää Butšan tapahtumista käydyn julkisen keskustelun osaksi laajempaa länsimaista sotaviestintää.
”Buchašta jalostettiin nopeasti lännen propagandan keskiö, juuri tuon tarinan avulla saatiin tuhottua rauhanneuvottelut ja lisättyä Ukrainan asevarustelua.”
Tiainen nostaa esille myös Venäjän yrityksen saada asia YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi.
”Venäjän pyyntö kutsua koolle YK:n turvallisuusneuvosto hylättiin 3.4.2022.”
Seuraavaksi hän kuvailee Suomessa Posi TV:n uutisen julkaisemisen aikaan vallinnutta poliittista ja journalistista ilmapiiriä.
”15.4.2022 kun Posi Tv:n uutinen julkaistiin koko Suomen poliittinen johto median johdolla rummutti Buhšan tapahtumia totena, ilman mitään kyseenalaistamista.”
Tiainen viittaa myös Ukrainan johtajan Volodymyr Zelenskyin Suomen eduskunnalle pitämään puheeseen ja tilaisuudessa annettuihin ohjeisiin.
”Eduskunta ohjeistettiin seisomaan ja taputtamaan Zelenskylle tiettynä kellonaikana, eduskunnassa oli myös Ukrainan suurlähettiläs ja saksan liittotasavallan presidentti.”
Vertailukohdaksi hän nostaa The New York Timesin aiemman uutisoinnin Irakin väitetyistä joukkotuhoaseista. Samalla hän arvioi Ukrainan sodan seurauksia Euroopalle.
”Eduskunnan lähteenä oli kansainvälinen media jonka lähteenä oli New York Times. On hyvä muistaa, että New York Times on uutisoinut aikanaan myös siitä kuinka Irakissa oli joukkotuhoaiseita. Vuosia myöhemmin New York Times kertoi, että uutisissa joukkotuhoaseista ei ollut perää ja että lehteä painostettiin Yhdysvaltain hallinnon toimesta raportoimaan väitteistä, koska Yhdysvaltain viranomaiset olivat vakuuttuneita tarpeesta puuttua Irakin tilanteeseen.
Voi vaan kysyä tuliko New York Timesille taas tarve ajaa Yhdysvaltain hallinnon asiaa journalismin sijaan. Ukrainan sodan seurauksena Eurooppa on polvillaan, kaasua, polttoaineitta ja aseita ostetaan nyt Yhdysvalloista.”
Alla Posi Tv:n uutisissa 14.4.2022 julkaisema aikajana tapahtumista.
Tiainen: Posi TV uutisissa ei ole osoitettu korjausta vaativia asiavirheitä
Posi TV:n entinen päätoimittaja ja nykyinen vastaava videotuottaja Ilkka Tiainen nostaa esiin niin kutsuttujen faktantarkistussivustojen käyttämät lähteet.
”Yksittäinen virheellinen tai harhaanjohtava väite voidaan ja pitää oikaista. Posi TV on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita. Butšan tapauksessa tai niin kutsuttuja koronarokotteita koskevassa uutisoinnissa ei ole kuitenkaan tähän mennessä osoitettu sellaista tosiasiaa, jonka vuoksi meidän olisi pitänyt korjata uutisiamme.
Ilmoitimme Helsingin Sanomille, että osallistumme mielellämme keskusteluun aiheesta.
Toimittajien olisi tärkeää keskittyä tiedon välittämiseen eikä sellaisten toimijoiden maalittamiseen, jotka yrittävät parhaansa journalismin parissa. Jos suomalaiset vaihtoehtomediat, kuten Yle ja Helsingin Sanomat, uutisoisivat tapahtumista niin kuin ne tapahtuivat, se vahvistaisi huomattavasti Suomessa tehtävän päätöksenteon tietopohjan uskottavuutta.
Tästä huolimatta näyttää muodostuneen normaaliksi, että kokonainen tiedotusväline määritellään vuodesta toiseen salaliittoteorioita julkaisevaksi tarkastelematta alkuperäisiä julkaisuja, niiden asiayhteyttä, esitystapaa tai tiedotusvälineen myöhempää toimintaa – tai määrittelemättä edes sitä, mitä sanalla ’salaliittoteoria’ tarkoitetaan.
Meidän intressimme on yksinkertaisesti välittää tietoa. Emme ole kenenkään puolella, vaan tehtävämme on toimia vallan vahtikoirana. Valitettavasti suomalaiset vaihtoehtomediat, kuten Yle ja Helsingin Sanomat, eivät tätä tehtävää täytä”, Tiainen toteaa.
Soveltaako HS omaa periaatettaan tasapuolisesti?
”Salaliittoteorioista uutisoiminen eroaa väitteen levittämisestä siten, että kun uutisväline käsittelee salaliittoteoriaa, se arvioi sen paikkansapitävyyttä ja kertoo, mikä tai millaiset tahot sitä levittävät, ilman että uutisväline itse esittää kyseisen teorian totena tai välittää sitä yleisölle kritiikittä.”, Kuusitaipale kirjoitti vastauksessaan.
Periaate on ymmärrettävä. Sama arviointiperuste pitäisi kuitenkin ulottaa myös Posi TV:n sisältöihin.
Pelkkä kiistanalaisen väitteen, haastateltavan näkemyksen tai eri osapuolten käsitysten julkaiseminen ei vielä osoita, että tiedotusväline esittäisi väitteen omana totuutenaan tai levittäisi sitä kritiikittä. Ratkaisevaa on se, miten väite on alkuperäisessä julkaisussa esitetty ja millaiseen asiayhteyteen se on asetettu.
HS:n vastauksessa tällaista julkaisukohtaista arviointia ei esitetty. Lehti tyytyi viittaamaan aiempien tiedotusvälineiden vuosia sitten muodostamaan luonnehdintaan.
Posi TV on käyttänyt myös HS:ää lähteenä
Posi TV on toisinaan käyttänyt Helsingin Sanomien uutisia omien julkaisujensa lähteinä. Emme pidä sitä ongelmana tai edes erityisen nolona.
HS:n julkaisema tieto voi olla aivan yhtä käyttökelpoista kuin minkä tahansa muunkin suomalaisen vaihtoehtomedian tuottama tieto – kunhan alkuperäinen lähde ilmoitetaan ja tiedot tarkistetaan ennen julkaisemista.
Lähteen käyttäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki sen väitteet hyväksyttäisiin automaattisesti tosiksi. HS:n oma asema, tunnettuus tai levikki eivät vapauta sen journalismia kriittiseltä tarkastelulta.
Juuri nykyinen tapaus osoittaa, miksi lähdekritiikkiä tarvitaan myös silloin, kun lähteenä on Helsingin Sanomat.
Ilta-Sanomat sai aiemmin huomautuksen Posi TV:tä koskeneesta asiavirheestä
Posi TV:tä käsittelevän uutisoinnin huolellisuudesta on olemassa myös aiempi langettava JSN-päätös.
Julkisen sanan neuvosto antoi vuonna 2023 Ilta-Sanomille huomautuksen Posi TV:tä koskeneessa tapauksessa. Ilta-Sanomat oli väittänyt silloisen päätoimittajan Ilkka Tiaisen lausuneen ohjelmassa sanat, jotka todellisuudessa lausui hänen haastattelemansa henkilö.
Tiainen pyysi lehteä korjaamaan tiedon, mutta Ilta-Sanomat ei tehnyt sitä. JSN:n tutkimasta aineistosta ei löytynyt näyttöä siitä, että Tiainen olisi lausunut kyseiset sanat. Myöskään Ilta-Sanomat ei kyennyt osoittamaan väitettään siitä, että videotallennetta olisi mahdollisesti muokattu jälkikäteen.
JSN katsoi kyseessä olleen olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata, ja totesi Ilta-Sanomien rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtaa 20.
Päätös ei koskenut jutun yleistä kehystystä tai salaliittoteoria-sanan käyttöä, joten se ei sellaisenaan osoita HS:n syyllistyneen vastaavaan rikkomukseen. Tapaus kuitenkin havainnollistaa, miksi Posi TV:tä koskevat kielteiset väitteet pitäisi tarkistaa alkuperäisestä aineistosta ja perustella täsmällisesti – varsinkin silloin, kun vanhoja media-artikkeleita käytetään uusien luonnehdintojen lähteinä.
Aiempi julkaiseminen ei poista tarkistusvelvollisuutta
Kuusitaipale perusteli kommentin pyytämättä jättämistä sillä, että kyse oli aiempaan uutisointiin perustuvasta taustatiedosta eikä Posi TV:tä koskevasta uudesta väitteestä.
Perustelu on journalistisesti ongelmallinen. Journalistin ohjeiden 9. kohdassa todetaan, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin myös silloin, kun ne on julkaistu aikaisemmin. Vanha lehtijuttu ei siis sellaisenaan vapauta toimitusta arvioimasta, onko väite edelleen täsmällinen, ajantasainen ja oikeassa asiayhteydessä.
HS julkaisi luonnehdinnan uudelleen omalla journalistisella vastuullaan. Lukijalle se näyttäytyy Helsingin Sanomien ajankohtaisena tosiasiaväitteenä, vaikka sen perusteluksi annettiin vuonna 2022 julkaistuja kirjoituksia.
Koska luonnehdinta on Posi TV:n kannalta selvästi kielteinen, on myös perusteltua kysyä, olisiko Posi TV:lle pitänyt antaa mahdollisuus esittää näkemyksensä samassa yhteydessä.
Journalistin ohjeiden 21. kohta koskee kuulemista tilanteissa, joissa tunnistettava taho aiotaan asettaa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Se, ylittyykö tämä kynnys kyseisessä uutisessa, on tulkintakysymys. HS:n sivulauseessa esittämä leima tekee kysymyksestä kuitenkin aiheellisen.
Taustatieto vai tarkoitushakuinen sivallus?
HS:n mukaan maininta oli tarpeellinen, koska Raunio kertoi työskentelevänsä Posi TV:ssä. Työpaikan mainitseminen on ymmärrettävä taustatieto. Työnantajaan liitetty kiistanalainen ja kielteinen luonnehdinta on kuitenkin erillinen toimituksellinen valinta.
Rauniota haastateltiin siitä, miksi hän oli saapunut mielenosoitukseen. Posi TV:n neljä vuotta vanhoilla ohjelmilla ei ollut suoraa yhteyttä hänen vastauksiinsa tai mielenosoituksen tapahtumiin.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Siksi HS:n lisäys näyttäytyy enemmän haastateltavan uskottavuutta ohjaavana vihjeenä kuin mielenosoituksen ymmärtämiseksi välttämättömänä taustatietona. Lukijalle annetaan valmiiksi kehys, jonka läpi Rauniota ja hänen työnantajaansa pitäisi tarkastella.
Juuri samalla tavalla ilmaisu ”suomalainen vaihtoehtomedia Helsingin Sanomat” voi vaikuttaa siihen, kuinka lukija suhtautuu HS:n esittämiin tietoihin. Nimitys ei kuitenkaan ratkaise sitä, onko jokin väite tosi vai epätosi. Sen ratkaisee näyttö.
Uutista muokattu 9.9. 14:35.
Korjattu teksti
”Nato maan Turkin yli 100 vuotta vanha lehti”. Muotoon ”Turkkilainen vuonna 1921 perustettu lehti Aydinlik.”
