Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen kommentoi droonien ilmatorjuntaa laillisesta näkökulmasta, vaikkei asian juridinen arviointi sinänsä kuulu Hybridikeskuksen toimialaan. Savolainen esittää YLElle, että tällä ”hetkellä on epäselvää, milloin drooni voidaan laillisesti ampua alas. ”Täytyy olla tarkastelun paikka, koska näitä drooneja ei aikaisemmin ollut”, sanoo Savolainen
Jos nyt kuitenkin perusasioissa pysytään, ei ole eikä pitäisi olla millään lailla epäselvää, se että kun vierasmaalainen räjähdelastattu drooni uhkaa Suomea ja Suomen aluetta se ammutaan alas, koska se uhkaa kansallista ja kansalaisten turvallisuutta -luki sana ”drooni laissa” tai ei.
Savolainen: ”aluevalvontalainsäädännössä ei mainita droonia”
Savolainen selittää, että aluevalvontalainsäädännössä ei mainita droonia. ”Siinä (aluevalvontalainasäädännössä) lähdetään siitä, että alueloukkausta tekemässä on ilma-alus tai sota-alus, jossa on miehistöä.”
Savolainen aprikoi droonien alasampumisen laillisuutta: ”Sitten taas, kun drooni on miehittämätön, niin sen voi minun näkemykseni mukaan ampua alas tuolla vaikka vielä aluevesien ulkopuolellakin, tuolla kansainvälisellä vesialueella. Tämä pitää nyt selkeyttää, että onko oikeudellinen tulkinta mahdollisesti tämä ja onko ohjeistus sitten sen mukainen. ”
Savolaisen selostus kyseenalaistaa, että ei nyt olisikaan ihan varmaa saako droonia ampua alas Suomen alueella – tosin kansainvälisellä merialueella ”hänen käsityksen” mukaan saisi. Savolainen on Hybridikeskuksen johtaja, ei Puolustusvoimien komentaja eikä ilma-ja maa-alueen puolustuksesta vastaava puolustusviranomainen. Hybridikeskuksen johtaja ei ole virka-asemassa arvioida droonien torjuntaa juridisesti.
Aluevalvontalaki sallii voimakeinot jos valtakunnan turvallisuus on uhattuna
Suomessa ilma-aluksen alas ampuminen perustuu Aluevalvontalakiin. Laki sallii sotilaallisten voimakeinojen käytön tilanteissa, joissa Suomen alueellinen koskemattomuus tai valtakunnan turvallisuus on vakavasti uhattuna. Aluevalvontalain mukaan ”Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos voivat käyttää Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi tarpeellisia sotilaallisia voimakeinoja”. (33 §). Tämä kattaa myös ilma-aluksen tuhoamisen, jos siihen katsotaan olevan välttämätön peruste.
Se, että lukeeko laissa sana drooni tai ei lue, ei ole edes olennaista. Räjähdelastattu ilma-alus on valtakunnan turvallisuutta uhkaava asia.
Ennen voimakeinoja annettava varoitus
Lain mukaan ennen voimakeinoja pitää normaalisti antaa huomautus ja varoitus: ”Aluevalvontaviranomaisen on ennen voimakeinojen käyttämistä annettava … huomautus sekä varoitus voimakeinojen käyttämisestä.” (32 §)”. Kuitenkin tuntemattomalle ja miehittämättömälle droonille on mahdoton antaa varoitusta, jos laukaisijataho ei ole selvillä. Se ei myöskään voi olla mikään ehto.
Aluevalvontalain mukaan se, ettei varoitusta voida antaa tai tekijää ei tunnisteta, ei yksin ratkaise asiaa. Olennaista on kokonaisarvio, siitä onko kyse välittömästä ja vakavasta uhasta (33–34 §). Jos tiedetään luotettavasti, että droonissa on räjähteitä ja se aiheuttaa välittömän vaaran ihmisille tai kohteille, se voi oikeuttaa sotilaallisiin voimakeinoihin ilman normaalia varoitusmenettelyä.
Aluevalvontalain mukaan alasampuminen voisi tulla kyseeseen vasta silloin, kun toimintaa pidetään vakavana ja välittömänä turvallisuusuhkana.
Ilma-alus voitaisiin ampua alas, jos vieraan valtion sotilasilma-alus tunkeutuu Suomen ilmatilaan, eikä noudata määräyksiä, suorittaa vihamielistä toimintaa tai uhkaa välittömästi ihmisiä, kriittistä infrastruktuuria tai sotilaallisia kohteita. Sama koskee tilannetta, jossa toiminta arvioidaan aseelliseksi hyökkäykseksi tai sen välittömäksi uhaksi.
Määritelminä aluerikkomus, alueloukkaus ja vihamielinen toiminta
Laissa erotetaan toisistaan aluerikkomus, alueloukkaus ja vihamielinen toiminta.
Tavallinen aluerikkomus, kuten navigointivirhe tai yhteyskatkos, lyhytaikainen harhautuminen tai epäselvä ilmatilan loukkaus ei yleensä oikeuta ilma-aluksen tuhoamiseen, vaan toimenpiteinä on yhteydenotot ja ohjaus.
Alueloukkaus on selkeämpi ja tahallisempi ilmatilan tai alueen rikkominen, kuten luvaton sotilaskoneen lento. Tämä voi johtaa torjuntatoimiin ja voimakeinoihin, mutta yleensä asteittain huomautuksella ja varoituksella.
Aluevalvontalain mukaan vihamielinen toiminta on sellaista toimintaa, joka kokonaisarvion perusteella välittömästi ja vakavasti vaarantaa Suomen alueellisen koskemattomuuden tai valtakunnan turvallisuuden. Torjuntatoimet määräytyvät uhan vakavuuden, välittömyyden ja tilanteen kokonaisarvion perusteella, riippumatta tekijän tunnistamisesta tai oletetusta tarkoituksesta.
”Vihamielisyys” ei ratkaisevaa, eikä sekään minne drooni on kohdistettu
”Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on ryhtyä viivytyksettä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin valtakunnan turvallisuutta välittömästi ja vakavasti vaarantavan vihamielisen toiminnan torjumiseksi.” (34 §)
Vihamielinen toiminta tarkoittaa tilannetta, jossa toiminta kohdistuu tai uhkaa kohdistua Suomeen tai sen kohteisiin, kuten aseellinen ilma-alus, räjähteitä kuljettava drooni tai sotilaallinen tiedustelu kriittisiä kohteita vastaan.
Käytännössä ratkaisevaa ei ole pelkkä ”vihamielisyys”, vaan se muodostuuko toiminnasta vakava ja välitön uhka. Jos esimerkiksi aseistettu drooni lähestyy kriittistä kohdetta, viranomaiset voivat arvioida tilanteen vihamieliseksi toiminnaksi jo itse uhkan perusteella, vaikka lähettäjää tai tarkoitusta ei olisi täysin varmistettu.
Lain mukaan niin maa- sekä merialueella saa ampua alas räjähdedroonin
Aluevalvontalakin mukaan Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos voivat käyttää sotilaallisia voimakeinoja koko Suomen alueella – maa-alueilla, aluevesillä ja ilmatilassa – ja tarvittaessa torjua myös droonin, jos se muodostaa välittömän ja vakavan uhan valtakunnan turvallisuudelle tai alueelliselle koskemattomuudelle (33–34 §). Savolaisen käsitys vain kansainvälisellä meri-alueella alasampumisesta on siten puutteellinen.
Ilmapuolustus ei ole Hybridikeskuksen toimialaa arvioida
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus eli Hybridiosaamiskeskus (Hybrid CoE) ei ole sotilaallinen viranomainen eikä sillä ole itsenäistä toimivaltaa Suomen puolustukseen, voimankäyttöön tai turvallisuusviranomaisten johtamiseen. Sen tehtävä on asiantuntija- ja yhteistyötoiminta. Keskus tukee EU:ta, NATOa ja jäsenvaltioita hybridiuhkien tunnistamisessa, analysoinnissa ja torjunnassa. Keskuksella ei ole päätösvaltaa Suomen turvallisuusoperaatioissa tai toimivaltaa ilma-aluksen torjunnasta tai alas ampumisesta.
Kun kyseessä on vakava kansallinen turvallisuus uhka ei hybridiosaamiskeskus ole toimielin arvioimaan maanpuolustusta. Hybridikeskus on asiantuntija- ja yhteistyöelin, ei turvallisuusviranomainen. Hybridikeskus ei valvo Suomen ilmatilaa, ei päätä droonien torjunnasta, eikä
tee lainvalvontaa siinä asiassa. Savolainen nyt kuitenkin arvioi julkisuuteen droonien alasampumisen laillisuutta.
Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta vastaavat puolustusvoimat, rajavartiolaitos, poliisi ja tulli Aluevalvontalain (21 §) mukaan. Droonien torjunta tai ilma-alusten pysäyttäminen kuuluu viranomaisille kuten Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Poliisi. Siten koko asian laillisuuden arviointi ei ole sinänsä Hybridikeskuksen toimialuetta. Sotilaallisen voimankäytön juridinen tulkinta tehdään aina viranomais- ja valtiotasolla (puolustusvoimat, rajavartiolaitos, oikeusministeriö).
Jos drooni kantaa räjähteitä tai sitä käytetään aseena, kyse on välittömästä turvallisuus- ja mahdollisesti sotilaallisesta uhasta. Tällöin toimivalta lähinnä kuuluu operatiivisille viranomaisille, samoin uhkien arviointi laillisesti.
Eduskunnan puolustusvaliokunta kokoontuu huomenna keskustelemaan drooniuhkista.
