Saksan liittovaltion syyttäjävirasto on syyttää Ukrainan valtion viranomaisia Nord Stream -kaasuputkien räjäytysten tilaamisesta. Hampuriin tulossa olevassa oikeudenkäynnissä on syytettynä entinen Ukrainan armeijan upseeri Serhiy Kuznietsov.
Tapahtumien kulku
Nord Stream 1- ja 2 -kaasuputket räjäytettiin Itämerellä 26. syyskuuta 2022.
Vuonna 2023 epäilyt kohdistuivat Ukrainaa tukevaan ryhmään, mutta näyttöä Ukrainan valtionjohdon suorasta osallisuudesta ei ollut.
Elokuussa 2024 Saksan viranomaiset antoivat eurooppalaisen pidätysmääräyksen ukrainalaisesta epäillystä.
Epäilty Serhii Kuznietsov pidätettiin Italiassa elokuussa 2025 ja luovutettiin Saksaan marraskuussa oikeudenkäyntiä varten.
Heinäkuun alussa 2026 Saksan liittovaltion syyttäjä nosti Kuznietsovia vastaan virallisen syytteen Hampurin alioikeudessa.
Syyttäjien mukaan Kuznietsov johti sabotaasioperaatiota, osallistui hyökkäykseen siviili-infrastruktuuria vastaan, aiheutti räjähdyksen, vahingoitti kriittistä infrastruktuuria, häiritsi julkisia palveluja ja toimi Ukrainan valtion viranomaisten määräyksestä. Syyttäjien mukaan tavoitteena oli katkaista pysyvästi Venäjän maakaasun putkitoimitukset ja estää Venäjää rahoittamasta sotatoimiaan kaasukaupasta saatavilla tuloilla.
Sotarikossyyte – hyökkäys siviili-infrastuktuuriin
Syyttäjien mukaan sotilasryhmä vuokrasi purjeveneen Saksasta väärennetyillä henkilöllisyyksillä, kuljetti sotilaskäyttöön tarkoitettuja räjähteitä Bornholmin läheisyyteen ja kiinnitti ajastimilla varustetut räjähteet merenpohjassa kulkeneisiin putkiin. Räjähteet laukesivat 26. syyskuuta 2022 ja vaurioittivat vakavasti Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -putkia.
Tapausta käsitellään Saksassa myös sotarikossyytteenä, koska hyökkäyksen kohteena oli siviili-infrastruktuuri, kertoi Guardian 2.7.
Suuret länsimediat ovat jo aiemmin raportoineet tutkintalöydöksistä, jotka viittasivat ukrainalaiseen sabotaasiryhmään.
Maaliskuussa 2023 The New York Times kertoi Yhdysvaltain tiedustelutietoihin vedoten, että iskun takana oli Ukrainaa tukenut ryhmä, mutta tuolloin ei ollut näyttöä Ukrainan valtionjohdon suorasta osallisuudesta.
The Wall Street Journal julkaisi vuonna 2024 tutkivan artikkelin, jonka mukaan operaation suunnittelivat ukrainalaiset sotilashenkilöt ja se toteutettiin vuokratulla purjeveneellä..
Suomessa NordStream-uutisoinnissa esitettiin pitkään epäily Venäjän osallisuudesta. Nyt syylliseksi putkien sabotaasiin on vahvistumassa Ukraina.
PosiTV uutisoi joulukuussa 2025 ukrainalaisen pidätyksestä.
Ukrainalainen pidätetty Nord Stream putkien räjähdyksiin liittyen
Nord Stream 1 oli pitkään Saksan tärkein maakaasun toimitusreitti. Venäjä oli kuitenkin jo lopettanut kaasutoimitukset putken kautta ennen syyskuun 2022 räjäytyksiä. Sabotaasi teki putkien uudelleenkäyttöönotosta mahdotonta, mikä pakotti Euroopan siirtymisen nesteytettyyn maakaasuun (LNG), Norjan putkikaasuun ja muihin energialähteisiin.
Sabotaasi lisäsi epävarmuutta Euroopan energiamarkkinoilla, mikä piti sähkön ja maakaasun hinnat korkeina sekä kasvatti yritysten ja kotitalouksien energiakustannuksia. Erityisesti energiaintensiivinen teollisuus, kuten metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, joutui sopeutumaan kohonneisiin energiakustannuksiin ja heikentyneeseen kilpailukykyyn.
