Saksan liittopäivät (Bundestag) poisti torstaina yksimielisesti AfD-jäsenen Hannes Gnauckin parlamentaarisen syytesuojan.
Parlamentaarinen syytesuoja suojaa Saksan liittopäivien jäseniä. Edustajaa ei saa tutkia tai syyttää rikoksesta ilman Saksan liittopäivien lupaa. Se on suoja, jonka tarkoitus on estää poliittinen painostus, turvata kansanedustajan riippumaton työ ja suojata parlamentin toimintaa. Bundestag/liittopäivät voi kuitenkin yksinkertaisella päätöksellä poistaa suojan, jolloin tutkinta voi jatkua, kuten nyt tapahtui Hannes Gnauckin kohdalla.
Gnauchia vastaan on käynnistetty tutkintaa toiminnastaan sihteerinä ja lähettiläänä JA-nuorisojärjestössä, koska liittovaltion perustuslain suojavirasto luokitteli JA:n aiemmin oikeistolaiseksi ääriliikkeeksi. Lisäksi tutkinta koskee yhtä tykkäystä Compact-lehden artikkelista ja ”Ein Prozent” (Yksi prosentti) -järjestön artikkelista. Ein Prozent on saksalainen oikeistoradikaaliksi kuvattu aktivistiverkosto, jota turvallisuusviranomaiset ovat seuranneet.
Gnauch otti julkisesti kantaa häntä vastaan esitettyihin syytöksiin Facebookissa. Hän sanoi, että hänen Wikipedia-kirjoituksistaan esitetyt väitteet, joiden mukaan hän olisi ”lietsonut vihaa ulkomaalaisia vastaan”, olivat ”valheita”. Gnauck luki syytökset ääneen kameran edessä, jotka koskevat hänen Facebook- ja Twitter-tykkäyksiään omasta puolueestaan, sen poliitikoista kuten Björn Höcke ja AfD:n nuorisojärjestö Junge Alternative (JA).
Videolla Gnauck ilmaisi toiveensa siitä, että menettelyt lopetettaisiin lopullisesti. Gnauckin mielestä kurinpitotoimia ei pitäisi tehdä vain sen takia, että tykkää Facebookissa Saksan liittopäivien suurimmasta demokraattisesta oppositiosta tai sen nuorisojärjestöstä.
Saksan asevoimat tutkineet Gnauckia kuusi vuotta
Gnauck palveli sotilaana vuosina 2014–2021, viimeksi ylivääpelinä, ennen kuin hän siirtyi liittopäiville. Gnauck totesi, että Saksan asevoimien alustavat tutkinnat häntä vastaan ovat jatkuneet kuusi vuotta. Hänen syytesuojansa peruutetaan nyt jo toisen kerran.
Vuonna 2023 hän pyysi silloista Saksan liittopäivien puhemiestä Bärbel Basia (SPD) syytesuojansa poistoa, jotta tutkimukset voitaisiin saada päätökseen. Gnauck sanoi: ”koska olen vakaasti vakuuttunut siitä, etten ole tehnyt mitään väärää, ja minua vastaan käynnistetyt tutkimukset olisi lopulta päätettävä.” Puhemies Bas kieltäytyi tästä.
Toukokuussa 2024 hänen syytesuojansa poistettiin ja tutkinta jatkui. Myöhemmin syyttäjäviranomainen vaati, että menettelyä jatketaan ja että hänen syytesuojana käsitellään uudelleen. Vuotta myöhemmin sotilasoikeudelliset tutkinnat lopetettiin, Jungefreiheitin mukaan.
Sananvapautta vaiko rajoitettavaa toimintaa?
Sananvapaus Saksassa on vahva perusoikeus, mutta se ei ole rajoittamaton. Sitä rajoittavat muun muassa vihapuhe- ja kunnianloukkauslait, ääriliikkeisiin liittyvä toiminta, silloin kun se ylittää lain rajat sekä sotilasvirassa olevien tai olleiden erityiset velvollisuudet.
Gnauckin tapauksessa puntaroidaan ovatko hänen sosiaalisen median toimintansa ja poliittiset yhteytensä pelkkää poliittista mielipiteenilmaisua, joka kuuluu sananvapauden piiriin, vai toimintaa, joka voidaan tulkita kurinpidollisesti tai lain kannalta ongelmalliseksi, kuten vihamielinen toiminta tai mahdolliset äärijärjestöyhteydet sotilasuran aikana.
Demokratian näkökulmasta liian laaja puuttuminen voi heikentää poliittista vapautta ja oppositioiden toimintamahdollisuuksia. Toisaalta liian vähäinen valvonta voi heikentää demokratian kykyä suojautua ääriliikkeiltä tai lainvastaiselta toiminnalta.
Demokratian kannalta keskeistä on luottamus instituutioihin ja poliittiseen moniarvoisuuteen. Parlamentin yksimielinen päätös kumota syytesuoja voidaan toisaalta nähdä institutionaalisesti neutraalina ja oikeusvaltioperiaatetta toteuttavana ratkaisuna, ja toisaalta sananvapauden rajoittamisena ja poliittisen toiminnan rajoittamisesta. Gnauckin tapaus on tasapainoilua sananvapauden suojan ja oikeusvaltion valvontamekanismien välillä.
AfD:hen ja sananvapauteen liittyvät kysymykset polarisoivat Saksassa
Somekommentoinnissa näkyy, kuinka tapaus jakaa mielipiteitä Saksassa. Osa kommentoijista pitää Gnauckiin kohdistettuja tutkimuksia poliittisena vainona ja väittää, että AfD:n kannattajia kohdellaan epäreilusti samalla kun muiden puolueiden skandaaleihin ei puututa yhtä voimakkaasti.
Jotkut kommentoijat syyttävät valtapuolueita demokratian heikentämisestä ja vertaavat viranomaistoimintaa autoritaarisiin menetelmiin, kun taas toiset tuomitsevat äärioikeistolaiset liikkeet ja korostavat, ettei Saksassa haluta normalisoida rasismia tai antidemokraattista toimintaa.
Osa painottaa oikeusvaltiota ja virkatehtäviin liittyvää vastuuta. Kommenttien mukaan sotilailla on velvollisuus osoittaa uskollisuutta perustuslailliselle järjestykselle myös verkossa. Koska Junge Alternative oli turvallisuusviranomaisten mukaan luokiteltu oikeistoradikaaliksi epäillyksi, osa keskustelijoista katsoo, että sen sisällön levittäminen voi olla ristiriidassa sotilaslain ja virkavelvollisuuksien kanssa.
