EU on alentanut suden suojeluluokitusta ”erittäin suojellusta” ”suojeltuun” ja antanut jäsenmaille valtuudet päättää itse kaadoista, minkä sinänsä luulisi olevan itsestään selvää. Suomi antoi vuonna 2026 kaatoluvat sadalle sudelle. Susia saa kaataa 16 kiintiöalueella. Suden kaatoaika alkoi tammikuun ensimmäisenä päivänä ja jatkuu helmikuun 10.teen päivään. Riistakeskuksen mukaan tammikuun aikana on koko maassa kaadettu 84 sutta. Pohjois-Karjalassa on kaatolupia jäljellä. Koko maan sadan suden kaatolupakiintiö on aiempia vuosia suurempi: viimeisen kymmenen vuoden aikana myönnettyjä lupia on ollut 15–40 yksilölle vuodessa.
Susikannan leviäminen Länsi- ja Etelä-Suomeen
2000-luvun alussa susikanta oli pieni, mutta 2010-luvulta lähtien kokonaismäärä ja esiintyminen ympäri Suomea on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2025 arvioiden mukaan susien määrä on noussut merkittävästi, jopa 46%.
Koko maassa susihavaintojen määrä on moninkertaistunut, mikä tarkoittaa entistä useammin näköhavaintoa luonnossa ja myös asutuksen läheisyydessä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maaliskuussa 2025 susikanta oli 430 susiyksilöä koko maassa.
Viime vuosikymmeninä susikanta on levinnyt Itä-Suomesta ja pohjoiselta alueelta myös Länsi- ja Etelä-Suomeen, lisäksi uusille alueille kohti saaristoa. Kannan kasvu perustuu susien lisääntymiseen, saaliseläinten riittävyyteen ja uusille reviireille levittäytymiseen. Länsirannikolla ja lounaisessa Suomessakin elää nyt useita vakiintuneita susilaumoja.
Sastamalan, Huittisten, Punkalaitumen, Köyliön ja Urjalan alueella eli vuonna 2023 viisi susilaumaa. Jokaisessa laumassa on kolmesta kymmeneen yksilöä. Pelkästään Huittisten alueella laskettiin elävän kuusi sutta, ja koko viiden kunnan alueella 37 sutta. 123 metsästäjää teki susikannan laskennan vuonna 2023 alueella, joka on pinta-alaltaan noin 3 200 km².
Huittisissa susi tuli kolmen metrin päähän ihmisestä
Huittisissa on tehty viime vuonna monia susihavaintoja, myös lähellä taajamaa- jopa 100 metrin päässä ihmisistä ja asutuksesta. Sosiaalisessa mediassa niitä on kuvailtu säännölliseksi ilmiöksi. Poliisi oli pyrkinyt useaan kertaan sutta karkottamaan pois asutuksen läheisyydestä Huittisilla. Poliisin mukaan poikkeustilanteissa voidaan harkita lopetusmääräystä. Lähimmillään Huittisissa susi oli tullut kolmen metrin päähän ihmisestä. Koska suden karkotusyritykset eivät tuottaneet tulosta, niin kyseinen susi kaadettiin, uutisoi Yle viime tammikuussa.
Viiden suden lauma kulki talon ohi Vanttilassa lauantaina
Viimeisin susihavainto on lauantaina 24.1. Suttilan ja Vanttilan kylien läheisyydessä, Arosuolla, minne viiden suden lauma nähtiin suuntavan. PosiTV:n toimittaja kävi Arosuolla muutama tunti näköhavainnon jälkeen ja kuuli haukahduksen ja ulvonnan kaltaisia ääniä metsästä.
Ristiriitaisia kantoja: maalla pelätään ja kaupungissa suojellaan
Vaikka susikanta on kasvanut, susi on edelleen uhanalainen laji, ja geneettinen monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää. Kannan hallitsemiseksi myönnetään rajallisia kaatolupia, jotka kohdistuvat yleensä yksilöihin, jotka aiheuttavat vahinkoa karjalle tai turvallisuusuhkia ihmisille. Karjanomistajat ovat vaatineet tiukempaa susikantojen hallintaa ja kaatolupien lisäämistä, kun taas luonnonsuojelujärjestöt painottavat lajin suojelun merkitystä ekosysteemille.
Susikannan kasvu on lisännyt jännitteitä maaseudulla, erityisesti karjatilallisilla on usein vaikeuksia susien kanssa. Punkalaitumella lampaita ja koiria on mennyt susien saaliiksi. Kouluun meneviä lapsia ovat sudet lähestyneet. Vammalan (Sastamala) tien varressa Illon kylän lähellä oli susi vaaninut koululaista aamuhämärissä. Paikallinen emäntä totesi siihen, että ”onneksi tuli bussi”. Paikallinen mies Punkalaitumelta sanoi, että ”siinä vaiheessa kun ne sudet alkaa vaania koululapsia, ne lähtee kaikki”. Siinä ei ole kyse susivihasta, ei susifobiasta, vaan luonnollisesta ihmisen itsesuojelusta ja lasten suojelemisesta. Paikallinen rouva sanoi, ettei uskalla pimeällä lähteä halkovajasta puita hakemaan ilman puukkoa tai isäntää, jolla on ase mukana. Isäntä sanoi että ”ei se mitään auta (puukko)” ja että, ”on se hyvä että niitä kaadetaan”.
Punkalaitumen susijahti tehty tammikuussa
Punkalaitumen kylässä, Länsi-Suomessa ovat paikalliset metsästysseurat toteuttaneet susijahdin yhteisjahtina tammikuussa. Paikallisen isännän mukaan se ”viimeinen susi” (jolle oli kaatolupa) kaadettiin Sadonmaalla, ja kolme koirasutta ammuttiin. Vasta tutkimuksissa ilmeni, että kyseessä olikin koirasusi, suden ja koiran risteytymä, kerrottiin kylällä. Metsästysalue oli tarkkaan rajattu ja karttana jaettu metsästäjille – Vammalan tien toisella puolella ei saanut ampua, mutta toisella puolella sai. Jahti päättyy 26. päivä tammikuuta ja kaikki kaatokiintiön sallimat kaadot on tehty.
Kylällä kukaan ei anna ulos metsästäjien nimiä – heitä suojellaan yleisön reaktiolta ja maalittamiselta. Jahdin ajankohtaa ei myöskään haluttu ennalta julkistettavan, ettei sitä tultaisi häiritsemään tai estämään. Kukaan kyläläinen ei myöskään halua antaa nimellään haastattelua – he kyllä kertovat susista ja jahdista jotain yleistä, mutta sanovat, ”että älä minua siinä mainitse”. Kukaan ei myöskään halunnut tulla vahingossakaan valokuvatuksi paikallisella metsästysmajalla.
Sudet vievät lampaita ja koiria pihoista
Pihoista ovat sudet tappaneet perheiden koiria, siksi alueella paikalliset eivät pidä koiriaan ulkona vapaana – kaikilla koirilla on metalliverkosta valmistettu ulkoiluhäkki. Metsästäjät ovat menettäneet vainukoiriaan metsällä susille. Lampaat tuodaan sisälle yöksi juuri susivaaran takia. Lastenkin suhteen pitää olla varovainen varsinkin hämärällä ja pimeällä, koska susi liikkuu usein öisin. Aikuistakin neuvotaan pimeällä pitämään ääntä, kantamaan taskulamppua, kilisevää kelloa ja pitkää keppiä tai jotain asetta.
Susi on iso eläin ja tarvitsee 3 kiloa lihaa päivässä- peurojen määrä vähentynyt
Susi on kookas eläin, säkäkorkeudeltaan 70-80 senttiä. Susi syö päivässä kahdesta kolmeen kiloa lihaa. Sudet eivät syö tasaisesti joka päivä ja niiden saalistus menee ”aalloissa”: onnistuneen saalistuksen jälkeen susi voi syödä jopa 5–10 kg kerralla. Ne voivat olla myös päiviä ilman ruokaa. Sudella on raateluhampaat ja se pystyy myös syömään jäistä lihaa toisin kuin ilves, joka on kissaeläin. Punkalaitumella ilveksiä näkyy usein ja ilveksen tassunjälkiä talojen seinustoilla ja pihoilla. Joskus pihoista löytyy myös suden jälkiä. Isäntä Haviokoskelta kertoi, että keittiön ikkunan alta oli kulkenut susi.
Punkalaitumella paikalliset kertovat, että enää ei ole enää peuroja juurikaan näkynyt, ja paikalliset epäilevät susien syöneen ne kaikki. Tämä viittaisi susilaumojen määrän ja koon kasvamiseen. Peuroja kaadettiin toissa vuonna jopa 1700 yksilöä, mikä sekin vaikuttaa peurakannan pienenemiseen.
Villisiat syövät viljelyksiä
Peurojen ja susien lisäksi villisikoja liikkuu alueella laumoina. Villisikajahti tehtiin Punkalaitumella viime syksynä.15 villisian laumasta kaadettiin useita villisikoja. Jahtipäivänä lauma hajosi, ja viisi villisikaa erkaantui isommasta laumasta ja niiden nähtiin suuntaavan perunamaalle tonkimaan perunoita. Paikalliset sikalanpitäjät pelkäävät villisikojen levittämää afrikkalaista sikaruttoa, jonka levitessä joutuvat teurastamaan karjaansa.
Katso alla: Posi Tv:n susi- ja metsästysraportti. Punkalaidun, Suttila- Vanttila.
Lähteet: Riistakeskus, Yle, Luke
Toimittaja
Karoliina Balk
Tilaa Positv TÄSTÄ