Ruotsalaisten viljelijöiden henkinen hyvinvointi on huolestuttavalla tasolla, käy ilmi Ruotsin maatalousviraston teettämästä selvityksestä. Tutkimuksen mukaan monet viljelijät kokevat jatkuvaa stressiä, masennusoireita ja uupumusta. Osa vastaajista kertoi myös itsetuhoisista ajatuksista.
Selvityksen toteuttivat tutkijat Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU) ja Lundin yliopistosta. Tutkimus perustuu kymmenelle tuhannelle kokopäiväiselle maanviljelijälle tehtyyn kyselyyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa maatalousyrittäjien psyykkistä hyvinvointia, työn kuormitustekijöitä ja tuen tarvetta.
Kyselytuloksista ilmeni, että byrokratia nousi merkittäväksi kuormituksen lähteeksi. Viljelijät kokevat hallinnollisten velvoitteiden, tukijärjestelmien, raportoinnin ja tarkastusten vievän liikaa aikaa varsinaiselta maataloustyöltä. Samalla moni kokee vaikutusmahdollisuutensa omaan tilanteeseensa vähäisiksi.
Jatkuvasti muuttuva sääntely kuormittaa
Vaikka maataloustyö eläinten, luonnon ja ruoantuotannon parissa koetaan merkitykselliseksi, se ei riitä poistamaan kasvavaa henkistä kuormitusta. Selvityksen mukaan viljelijät joutuvat kantamaan vastuuta taloudesta, sääolojen vaikutuksista, eläinten hyvinvoinnista ja jatkuvasti muuttuvasta maatalouden sääntelystä.
Ruotsin selvitys antaa kuitenkin kuvan siitä, kuinka vakavaksi tilanne on kehittynyt. Raportin sanoma on, että viljelijöiden mielenterveyttä ei voida enää pitää yksittäisten ihmisten ongelmana, vaan kyse on koko elintarviketuotannon kestävyyttä koskevasta kysymyksestä.
Mainos
Maatalousvirasto käynnisti raportin pohjalta tukiohjelmia, joiden tarkoituksena on vähentää maatalousalan työtapaturmia ja parantaa alan henkistä hyvinvointia. Ruotsissa on varattu kymmeniä miljoonia kruunuja toimiin, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta mielenterveydestä, tarjoamaan koulutusta ja vahvistamaan tukiverkostoja maaseudulla.
Muissakin maissa vastaava ilmiö
Maanviljelijöiden vaikea tilanne ei rajoitu vain Ruotsiin. Muissakin eurooppalaisissa tutkimuksissa viljelijät ovat nostaneet byrokratian, taloudellisen epävarmuuden ja yhteiskunnallisen paineen suuriksi stressitekijöiksi. Maatalousalan rakennemuutos ja jatkuvasti kasvavat vaatimukset ovat lisänneet psyykkistä kuormitusta monissa maissa.
EU:n maatalouspolitiikan (CAP) hallinnolliset velvoitteet ovat monille viljelijöille aikaa vievä ja kuormittava tekijä.
Vastaavassa itävaltalaisessa tutkimuksessa viljelijöiden suurimmaksi stressitekijäksi nousi byrokratia, mutta mielenterveyttä heikensivät myös taloudelliset huolet, suuri työmäärä ja yksinäisyys. Miehet kokivat naisia enemmän painetta eläinoikeusaktivismista, julkisesta arvostelusta ja maatalouspolitiikasta. Itävallankin tutkimus korostaa, että viljelijöiden hyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä rakenteellisten ongelmien että sosiaalisten ja taloudellisten kuormitusten vähentämistä.
Suomessa vastaavia kokemuksia maanviljelijöillä
Suomalaiset tutkimukset ovat antaneet samansuuntaisen kuvan. Viljelijöiden kuormitustekijöitä ovat taloudelliset paineet, suuri työmäärä, byrokratia, epävarmuus sekä yksinäisyys ja stressi. Suomessa on myös havaittu, että yhteiskunnan kasvavat vaatimukset ja maatalouteen kohdistuva arvostelu voivat lisätä kuormitusta. Vaikka eläinoikeusaktivismin vaikutuksia ei ole tutkittu Suomessa, viljelijäjärjestöt ja monet viljelijät ovat nostaneet esiin kokemuksia julkisesta arvostelusta, maatalouspolitiikan aiheuttamasta epävarmuudesta ja siitä, että maatalouden haasteita ei aina ymmärretä kaupunkiväestön keskuudessa.
