Tänään liikenteessä liikkuu värikkäitä ja koristeltuja penkkariautoja. Penkkarit eivät ole vain nuorten juhla, vaan osa laajempaa suomalaisen koulutuksen ja kulttuurin perinnettä.
Tänään Suomen lukioissa vietetään penkkaripäivää, jolloin abiturientit jättävät hyvästit koululleen ja opettajilleen ja aloittavat lukuloman valmistautuakseen ylioppilaskirjoituksiin. Penkkarit on suomalainen lukioperinne, joka juontaa juurensa 1910–1920-luvuille. Tuolloin abiturientit alkoivat juhlistaa koulun päättymistä ja uuden itsenäisen elämänvaiheen alkua.
Päivä alkaa koululla kokoontumisella ja opettajien tapaamisella. Tämän jälkeen alkaa perinteinen abiturienttien rekka-ajelu rekkojen lavalla, mistä he heittelevät karkkeja tien varsilla katsoville ihmisille. Rekka-ajelu ja karamellien heittely symboloivat juhlaa ja nuorten siirtymistä itsenäiseen opiskeluun. Ajoreitille lentäneitä karkkeja on syytä poimia varovaisuutta noudattaen.
Nimi penkinpainajaiset kuvastaa sitä, kun abiturientit jättävät koulun penkit – “painoivat penkkejä” viimeistä kertaa ennen lukulomaa ja ylioppilaskirjoituksia.
Penkkareiden jälkeen lukioissa järjestetään helmikuussa ”vanhojen tanssit”, jolloin toisen vuoden opiskelijoista, eli kakkosluokkalaisista, tulee koulujen vanhimpia. Tansseissa on perinteisesti pukeuduttu historiallisten aikakausien asuihin: naiset pukuihin, jotka jäljittelevät 1800-luvun juhlapukuja, ja miehet juhlaviin frakkeihin – hännystakkeihin. Vanhojen tansseissa tanssitaan historiallisia valssityylejä ja poloneeseja. Tyttöluokkien oppilaat tanssivat keskenään perinteisiä paritansseja.
Runebergin päivä – liputuspäivä ja Runebergin torttua
Tänään Suomessa juhlistetaan myös Runebergin päivää liputuspäivänä. Runeberg on Suomen kansallisrunoilija.
Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) on Suomen kansallisrunoilija ja yksi merkittävimmistä suomalaisen kulttuurin rakentajista. Hän syntyi Jakobstadissa (Pietarsaaressa) 5.2.1804 ja kuoli Porvoossa 6.5.1877. Runeberg vietti suuren osan elämästään Porvoossa, missä hän kirjoitti teoksiaan ja opetti kieltenopettajana.
Runebergin runot, kuten Maamme, ja hahmot, kuten Saarijärven Paavo muovasivat suomalaista kansalliskuvaa työteliäänä, ahkerana ja isänmaallisena kansana.
Vänrikki Stoolin tarinat kuvaa Suomen sotaa (1808–1809), joka nosti suomalaista isänmaallisuutta. Teoksista on muodostunut tärkeä osa suomalaiskansallista identiteettiä ja kulttuuriperintöä, vahvistaen suomalaisten kansallistunnetta ja tietoisuutta omasta historiastaan.
Runebergin vaikutus suomalaisessa kulttuurissa näkyy myös kansanomaisissa sanonnoissa ”puhuu kuin Runeberg”. Runebergin merkitys kansalliskulttuurillisena merkkihenkilönä näkyy myös suomalaisessa ruokaperinteessä. Runebergin nimeä kantaa Runebergin torttu, lieriön muotoinen leivonnainen, joka on kostutettu rommilla tai punssilla.
Kuva: Haapaveden lukion penkinpainajaiset vuodelta 1926
Toimittaja
Karoliina Balk
