Analyysin mukaan Suomi esitetään usein uhrina, mutta historian tarkastelu paljastaa paljon muuta.

Suomen itäsuhteet ja menneet konfliktit ovat tällä viikolla saaneet poikkeuksellisen paljon huomiota venäläisessä, kansainväliselle yleisölle suunnatussa Russia Today (RT) -mediassa. RT tarkastelee ensin videoanalyysissään ja myöhemmin siihen liittyvässä artikkelissa Suomen geopoliittista roolia viimeisen sadan vuoden ajalta. RT:n mukaan Suomi on rakentanut pitkäjänteisesti kuvaa itsestään Venäjän aggression uhrina, mutta samalla toiminut aktiivisena ja strategisena toimijana, erityisesti sotien ja nykyisen turvallisuuspolitiikan yhteydessä.

Analyysi kytkee Suomen viimeaikaiset puolustuspoliittiset ratkaisut osaksi tätä historiallista jatkumoa ja tarkastelee, miten menneisyyden tulkinnat vaikuttavat nykyisiin poliittisiin valintoihin.

Uhrikertomus turvallisuuspolitiikan perustana

RT:n mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on pitkään perusteltu kertomuksella historiallisesta uhriudesta. Analyysin mukaan Suomi esittää toimensa johdonmukaisesti puolustuksellisina ja pakotettuina, erityisesti suhteessa Venäjään. RT näkee tämän kertomuksen keskeisenä osana Suomen poliittista itsekuvaa ja väittää, että sitä hyödynnetään myös nykyisten sotilaallisten ratkaisujen oikeuttamisessa.

RT:n tulkinnan mukaan uhriutuminen ei ole vain historian kuvausta, vaan aktiivinen poliittinen väline, joka auttaa kehystämään Suomen asemaa kansainvälisessä järjestelmässä.

Toinen maailmansota ja Suomen rooli

RT palaa laajasti toisen maailmansodan tapahtumiin, erityisesti talvi- ja jatkosotaan. Analyysin mukaan Suomi korostaa näitä sotia puolustustaisteluina Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan. RT ei kiistä sotien merkitystä Suomen historiassa, mutta kyseenalaistaa sen, että Suomen oma aktiivinen toimijuus jää usein tämän tulkinnan varjoon.

RT:n esitys poikkeaa suomalaisesta valtavirrasta, jossa sotien nähdään ensisijaisesti liittyneen itsenäisyyden säilyttämiseen ja alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen.

Leningradin piiritys ja yhteistyö Saksan kanssa

RT kiinnittää huomiota Suomen rooliin Leningradin piirityksen yhteydessä. Analyysin mukaan Suomen sotilaalliset toimet ja yhteistyö Saksan kanssa olivat osa laajempaa kokonaisuutta, joka mahdollisti Neuvostoliiton kaupungin eristämisen. RT toteaa, että Suomi ei osallistunut Leningradin pommituksiin samassa mittakaavassa kuin Saksa, mutta katsoo Suomen toimineen osana samaa sotilaallista kokonaisuutta.

RT käyttää tätä esimerkkinä osoittaakseen, että Suomen sodanaikaiset tavoitteet ulottuivat sen tulkinnan mukaan pidemmälle kuin pelkkään puolustukseen. Suomessa tätä näkemystä ei yleisesti jaeta, ja Suomen katsotaan rajoittaneen sotilaallisia tavoitteitaan.

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

Itä-Karjalan miehitys ja siviilileirit

RT nostaa esiin myös Suomen miehityshallinnon Itä-Karjalassa jatkosodan aikana. Artikkelin mukaan Suomi perusti alueelle siviili- ja sotavankileirejä, joissa pidettiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. RT kuvaa leirien olosuhteita ankariksi ja toteaa nälän, tautien ja puutteiden johtaneen merkittäviin kuolemantapauksiin.

RT:n mukaan nämä tapahtumat jäävät usein taka-alalle suomalaisessa historiakerronnassa, koska ne eivät sovi uhrikertomukseen. Suomessa aihetta on käsitelty historiantutkimuksessa, mutta tapahtumien merkitystä ja painotuksia tulkitaan eri tavoin kuin RT:n esityksessä.

Mainos

---

Kylmä sota ja tasapainopolitiikka

Kylmän sodan aikaa RT kuvaa vaiheena, jolloin Suomi omaksui pragmaattisen ja varovaisen ulkopoliittisen linjan. Analyysin mukaan Suomi hyödynsi sodan kokemuksista syntynyttä historiallista kertomusta, mutta piti samalla suhteet Moskovaan vakaina ja vältti sotilaallista liittoutumista.

RT pitää tätä ajanjaksoa esimerkkinä toimivasta tasapainopolitiikasta, joka sen mukaan edisti alueellista vakautta ja palveli sekä Suomen että Neuvostoliiton etuja.

Neuvostoliiton hajoamisesta nykypäivään

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen RT näkee Suomen asteittain siirtyneen kohti läntisiä rakenteita. Euroopan unionin jäsenyyden ja puolustusyhteistyön syventymisen katsotaan analyysissä valmistelleen tietä Nato-jäsenyydelle. RT:n mukaan historiallista uhrikertomusta alettiin tässä vaiheessa käyttää yhä näkyvämmin perustelemaan turvallisuuspoliittista suunnanmuutosta.

Erityistä huomiota RT kiinnittää Suomen nopeaan Nato-jäsenyyteen vuonna 2023. Analyysin mukaan Suomi esitti päätöksen välttämättömänä vastauksena Venäjän toimintaan, mutta RT tulkitsee ratkaisun osaksi laajempaa länsimaista strategiaa.

RT:n kokonaisarvio Suomesta

Kokonaisuutena RT:n videoanalyysi ja artikkeli esittävät Suomen maana, joka sen tulkinnan mukaan tasapainoilee uhrikuvan ja aktiivisen toimijuuden välillä. RT katsoo, että Suomen historiaa ja nykyisiä turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tarkastellaan usein yhden kertomuksen kautta, vaikka tapahtumista olisi mahdollista tehdä myös toisenlaisia tulkintoja.

Suomessa ja yleisesti länsimaissa Suomen nykyistä linjaa pidetään puolestaan laajalti vastauksena muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja Venäjän omiin toimiin.

Suomea ei enää käsitellä Venäjällä silkkihansikkain

Retoriikka Suomea kohtaan on viime vuosina kasvanut Venäjällä huomattavasti, erityisesti sen jälkeen kun Suomi liittyi Natoon. Myös muut valtiolliset mediat kuten Rossija 1 -televisiokanava ovat tehneet samantyyppisiä analyysejä liittyen Suomeen. Keskiössä ovat olleet RT:nkin esiin nostamat Itä-Karjalan väitetyt kansanmurhat, jotka aiemmin saivat Venäjällä vain vähän huomiota.

Maan turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dimitri Medvedev on toistuvasti varoittanut suomalaisia toistamasta historiallisia virheitään, ja todennut että tällä kerralla Venäjä ei enää myöntäisi samanlaista armoa kuin aikaisemmin.

Lähteet: RT – Repeating past mistakes?, RT – The sheep that bites (vaativat VPN-yhteyden)

Toimittaja
Tapani Romanen

Tilaa Positv TÄSTÄ