Yhdysvalloissa lasten terveysjärjestö Children’s Health Defense (CHD) sekä useat yksityiset kantelijat ovat nostaneet liittovaltion tuomioistuimessa laajan RICO-kanneryhmän Amerikan lastentautien akatemiaa (AAP) vastaan. Kanteessa väitetään, että Amerikan lastentautien akatemia on vuosikymmenten ajan harjoittanut järjestäytynyttä toimintaa, millä se on muokannut rokotteiden julkista kuvaa tavalla, joka hyödyttää institutionaalisia ja taloudellisia tahoja; rokotevalmistajia ja lääkeyhtiöitä. Kantelijoiden mukaan kyse ei ole yksittäisistä virheistä tai näkemyseroista, vaan järjestelmällisestä toimintamallista, jossa asiantuntija-auktoriteettia, politiikkaa ja rahavirtoja on käytetty muokkaamaan yleistä käsitystä rokoteturvallisuudesta. Oikeudellisesti se vertautuu mekanismeihin, joilla aikoinaan paljastettiin tupakkateollisuuden pitkään jatkunut terveystiedon manipulointi tupakan terveysvaikutuksista.
RICO on lyhenne laista Racketeer Influenced and Corrupt Organizations Act, suomeksi Laki järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjumisesta (RICO-laki) tai Laki kiristyksen ja korruptoituneiden organisaatioiden vaikutuksesta.
Julkinen turvallisuusnarratiivi ja testaamattomat rokotekokonaisuudet
Kanteessa esitetään, että Amerikan lastentautien akatemia (APP) on aktiivisesti ylläpitänyt kuvaa siitä, että Yhdysvaltain tautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen (CDC) lasten rokotusohjelma olisi perusteellisesti testattu. Kantelijoiden mukaan tämä julkinen narratiivi on ollut julkisen luottamuksen rakentamista, mutta samalla se peittää sen, että koko lapsuuden aikana annettavaa rokotekokonaisuutta ei ole järjestelmällisesti verrattu ja tutkittu rokottamattomiin lapsiin. Kanteen mukaan tämä tutkimusaukko on ollut tiedossa vuosien ajan, mutta siitä huolimatta AAP on jatkanut rokotteiden turvallisuusväittämien esittämistä. Tämä on vahvistanut yksiselitteistä ja kriittiseltä tarkastelulta suljettua julkista kuvaa.
Asiantuntijapuhe vallankäytön välineenä
Kantelijat korostavat, että vaatimukset riippumattomista turvallisuustutkimuksista on toistuvasti torjuttu vetoamalla teoreettisiin malleihin, tilasto-oletuksiin ja asiantuntijakonsensukseen, ei kuitenkaan empiiriseen, väestötason vertailuaineistoon. Heidän mukaansa asiantuntijapuheesta on tullut vallankäytön väline, jolla kriittinen keskustelu leimataan ”tieteenvastaiseksi” tai moraalisesti ”vastuuttomaksi”. Ja kuitenkaan tutkimusaukkoihin ja tutkimuksellisiin puutteisiin ei puututa. Näin julkinen mielipide pysyy keinotekoisesti ja puolteisesti muokattuna, ja kanta rokotteisiin pysyy ainoastaan positiivisena. Tämä ei kuvasta lainkaan todellista tieteellistä konsensusta eikä edes todellisuutta, vaan pakotettua ja ja vääristeltyä – vaientamalla aikaansaatua konsensusta.
Ammatillinen ”puoluekuri” ja narratiivista poikkeamisen kallis hinta
Oikeusjutussa useat lääkärit kertovat joutuneensa ammatillisesti ja taloudellisesti vakavien seuraamusten kohteiksi, mikäli he ovat poikenneet AAP:n virallisista rokotesuosituksista tai esittäneet kysymyksiä rokoteturvallisuudesta. Lääkäri saattaa menettää työpaikkansa, professuurinsa tai enemmänkin. Kanteen mukaan AAP:n vaikutusvalta terveydenhoidon standardeissa, vakuutuskäytännöissä ja ammatillisessa hyväksynnässä on luonut järjestelmän, jossa poikkeava kliininen harkinta on epäsuosittua sekä taloudellisesti ja ammatillisesti riskialtista. Tämä vahvistaa yhdenmukaista rokoteturvallisuusviestiä ja tukee luotua julkista kuvaa rokotteiden ehdottomasta turvallisuudesta- valheellisesti.
Perheiden kokemukset ja yksilöllisen harkinnan katoaminen
Perheiden osalta kanne sisältää kertomuksia siitä, että lapsille on aiheutunut rokotteista vakavia vammoja ja jopa kuolema rutiininomaisten suositettujen rokotusten jälkeen. Kantelijat kertovat, että heidän huolensa ja vaikeutensa on järjestelmällisesti sivuutettu ja että yksilöllinen lääketieteellinen arviointi on korvattu jäykällä ”hoidon standardilla” ja ohjeistuksella. Tämän standardin mukaan lasten rokotusohjelmasta poikkeaminen ei ole ollut käytännössä sallittua, mikä on kantelijoiden mukaan asettanut järjestelmän tarpeet yksittäisten potilaiden terveyden ja turvallisuuden edelle.
Raha, sidonnaisuudet ja julkisen kuvan ohjaus
Suuri osa kanteesta käsittelee vakavia eturistiriitoja. Kantelijat näyttävät Amerikan lastentautien akatemia AAP:n taloudelliset sidonnaisuudet lääketeollisuuteen sekä rakenteelliset kannustimet, jotka suosivat korkeita rokotuskattavuuksia. Näiden väitetään vaikuttaneen siihen, millaista tietoa turvallisuudesta tuotetaan ja annetaan julkisuuteen, mitä rokoteviestinnässä painotetaan ja miten niistä viestitään yleisölle ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kanteen näkökulmasta raha ja politiikka eivät ole irrallisia tekijöitä, vaan keskeisiä vaikuttavia mekanismeja, joilla rokotteiden julkista kuvaa ylläpidetään ja suojellaan.
Vaatimukset avoimuudesta ja viestinnän muutoksesta
Kanteessa vaaditaan taloudellisia korvauksia kantelijoille, pakollista julkistamista rokotteiden turvallisuustutkimusten puutteista sekä muutosta Amerikan lastentautien akatemian rokoteviestintäkäytäntöihin. Kantelijoiden mukaan organisaation ei tulisi enää voida esittää yleistäviä ja ehdottomia väitteitä rokotusohjelman ”turvallisuudesta ja tehokkuudesta” ilman selkeitä rajoituksia, avoimuutta ja kontekstia. Tarkoituksena on purkaa terveysinstanssien viestintärakenne, joka muuttaa rokotekuvan yksinkertaistetuksi ja virheettömäksi kertomukseksi – samalla kun rokotehaitat, kriittiset havainnot ja kysymykset pidetään järjestelmällisesti poissa julkisesta keskustelusta.
Rokoteluottamuksen luominen yksipuolisella viestinnällä ja sensuurilla
Oikeusjutun taustalla on laajempi yhteiskunnallinen jännite, jossa vanhemmille on vuosien ajan toistettu kehotusta ”luottaa asiantuntijoihin”, samalla kun kriittisiä kysymyksiä on vähätelty, sensuroitu ja poistettu (”faktatsekattu”) sosiaalisessa mediassa tai jopa välillisesti rangaistu. Rokotekriittisiä on maalitettu pilkattu ja blokattu. Tämä on kansainvälinen, Suomessakin tapahtuvaa rokoteviestintää, joka tiedotusvälineiden avulla ohjaa kansalaisten käsitystä rokotteista, myös uuden mRNA-teknologian injketioista. Kantelijoiden näkemyksen mukaan oikeusjärjestelmä on enää ainoa areena, jossa rokotekriittisiä kysymyksiä ei voida hallita terveyslaitosten viestintästrategioilla, poliittisilla kannanotoilla tai auktoriteettiin ja asiantuntijoiden vetoamalla.
Virallinen vastanäkemys ja konsensuksen paino
Amerikan lastentautien akatemia on aiemmin puolustanut rokotteita julkisen terveyden kulmakivenä ja viitannut laajaan tieteelliseen konsensukseen, jonka mukaan rokotteet ovat tehokkaita ja niiden turvallisuutta seurataan tiukasti. Useat kansanterveysviranomaiset ja tutkijat tukevat tätä näkemystä ja korostavat, että oikeudellinen kanne ei itsessään todista syytösten paikkansapitävyyttä. Kuitenkin monilla kansalaisilla ja perheillä on täysin päinvastaisia raskaita kokemuksia ja perheenjäsenten menetyksiä. Lapsensa menettäneelle perheelle ei voida terveyslaitoksesta kuitenkaan yleisluontoisesti todeta, että ”onhan kaikissa rokotteissa sivuvaikutuksia”.
Kiistanalainen järjestö kantajana
Children’s Health Defense on järjestö, jota mediatahot ovat luonnehtineet rokotekriittiseksi. Järjestön esittämät väitteet ovat usein herättäneet voimakasta tieteellistä vastustusta, jonka taloudellisia -ei tieteellisiä- syntymekanismeja on yllä kuvattu. Kuitenkin Children’s Health Defense-järjestöön kuuluu huippututkijoita ja asiantuntijoita: tutkimusjohtaja, biologian emeritusprofessori Brian S. Hooker, Ph.D., P.E., tutkimusasiantuntija Karl Jablonowski, Ph.D., tohtori ja asiantuntija (lääke- ja immunologiateollisuus) Steven P. Petrosino, Ph.D., kehitysneurologian ja kognitiivisen neurotieteen tohtori Sue Peters, Ph.D. jne.
Oikeusprosessin ollessa alkuvaiheessa on mahdotonta ennustaa, miten tuomioistuin suhtautuu esitettyihin väitteisiin tai miten vahvoja todisteita kantelijat esittävät. Riippumatta lopputuloksesta tapaus nostaa esiin perustavanlaatuisia kysymyksiä siitä, kuka määrittelee lääketieteellisen totuuden, miten rahalla ja politiikalla vaikutetaan kansanterveydestä viestintään ja missä kulkevat avoimuuden ja luottamuksen rajat järjestelmässä, jonka linjaukset ja päätökset koskevat miljoonien lasten terveyttä suositeltujen rokotteiden välityksellä.
Terveysministeri Robert F. Kennedy Jr. on hiljattain ohjannut CDC:tä vähentämään lapsille suositeltujen ylimääräisten rokotteiden määrää rokoteohjelmassa, varoittaen rokotteiden kokonaisaltistuksen terveysriskeistä. Asiasta kerrotaan PosiTV:n artikkelissa, johon pyysimme THL:n kantaa, mutta THL ”ei voinut antaa haastattelua”.
Lähde PublicHealthPolicyJournal
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ