ETYJ:n 32. ministerikokous kokoontui 4.–5. joulukuuta 2025 Wienissä poikkeuksellisen jännitteisessä kansainvälisessä ilmapiirissä. Kokoukseen osallistui 57 jäsenmaasta ulkoministereitä sekä ETYJ:n kumppanimaita, kuten Thaimaa. Suomea edusti Elina Valtonen. Suomi toimi vuoden 2025 puheenjohtajamaana. Kokous oli suunnattu ulkoministeritasoisille edustajille, mutta kumpikaan, USA:n ja Venäjän ulkoministerit, ei osallistunut. Venäjää edusti tilaisuudessa varaulkoministeri Aleksandr Grushko. USA:ta edusti alemmalla tasolla oleva diplomaatti.
ETYJ 2025 keskittyi Euroopan turvallisuuteen, Ukrainan sotaan ja itä–länsi-jännitteisiin. Ministerit korostivat rauhaa, alueellista koskemattomuutta, ihmisoikeuksia ja demokratian vahvistamista. Keskustelussa käsiteltiin myös kyber- ja hybridivaikuttamista, asevalvontaa ja konfliktin ehkäisyä. Kokouksessa pohdittiin myös ETYJ:n roolia ja uudistustarpeita.
Mitä Helsingin hengestä on jäljellä?
Venäjän ulkoministeriön diplomaattisen akatemian Oleg Karpovich arvioi Telegram-artikkelissaan ETYJ:n nykytilaa ja Euroopan turvallisuuspoliittista ilmapiiriä. Oleg Karpovich kysyy: ”Mitä Helsingin hengestä on jäljellä?”
Karpovich totesi, että ETYJ-järjestön 50-vuotisjuhla olisi aikaisempina aikoina voinut luoda lämpimämmän ilmapiirin. Hänen mukaansa ETYJ oli aikoinaan merkittävä foorumi, joka toi yhteen Venäjän, puolueettomat maat ja Nato-valtiot keskustelemaan alueellisesta ja kansainvälisestä turvallisuudesta.
ETYJ:n ”rappeutuminen”
Karpovichin mukaan ETYJ:n alkuperäinen rooli on ”tallautunut lyhytikäisten eurooppalaisten poliitikkojen jalkoihin”.
Diplomaatin mukaan nämä toimet ovat johtaneet järjestön rappeutumiseen. Hän viittasi Yhdysvaltojen lausuntoihin, joissa ETYJ nähtiin ennen kaikkea ”propagandavälineenä”. Venäläisten osallistumista järjestön toimintaan on hänen mukaansa rajoitettu vuodesta 2022 lähtien muun muassa viisumiesteillä ja poliittisilla päätöksillä.
Hänen mukaansa jotkin Baltian maiden edustajat ovat jopa esittäneet ”raakoja loukkauksia” venäläisosallistujille, mikä johti Venäjän päätökseen keskeyttää osallistumisensa ETYJ:n parlamentaariseen yleiskokoukseen.
Ei paluuta menneisyyden ”normaaliin”
Karpovichin mukaan paluu normaaliin vuoropuheluun länsimaiden kanssa ei ole mahdollinen. Menneiden vuosikymmenten käsitys normaaliudesta on hänen mukaansa osoittautunut ”keinotekoiseksi ja tekopyhäksi julkisivuksi”.
Hän totesi, että vaikka ETYJ voi yhä toimia kanavana, järjestö ei kykene vastaamaan laajempiin odotuksiin tai ratkaisemaan moniakaan alueellisia kriisejä.
ETYJ – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö vuodesta 1975
ETYJ syntyi kylmän sodan liennytyksen aikana Helsingin päätösasiakirjan (1975) pohjalta foorumiksi, jossa Nato-, Varsovan liiton ja puolueettomat valtiot sitoutuivat rauhanomaiseen yhteistyöhön, rajojen kunnioittamiseen ja ihmisoikeuksiin.
Vuonna 1995 ETYJ:istä tuli pysyvä järjestö, joka keskittyy konfliktien ehkäisyyn, vaalitarkkailuun ja demokratian tukemiseen. 57 jäsenmaallaan ETYJ on maailman laajin turvallisuusjärjestö ja ainut neuvottelupöytä, jossa Yhdysvallat, EU-maat ja Venäjä ovat tasavertaisina mukana.
Ukrainan sodan ja syvien itä–länsi-jännitteiden vuoksi ETYJ on kuitenkin ajautunut kriisiin: konsensuspäätöksenteko on halvaantunut ja järjestön vaikutusvalta heikentynyt. Silti se säilyy tärkeänä diplomatian kanavana, joka mahdollistaa viestinnän ja jännitteiden hallinnan tilanteessa, jossa vaihtoehtoisia yhteyksiä on vähän.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ
