Ranskalainen hyönteisten jalostustehdas Ÿnsect, Euroopan suurin alallaan, on asetettu selvitystilaan Évryn tuomioistuimen päätöksellä. Yrityksen romahdus lopettaa 600 miljoonan dollarin sijoitukset mukaan lukien rahoitus Robert Downey Jr:n FootPrint Coalitionilta ja Euroopan unionilta, uutisoi Expose.
Ÿnsectin tavoite oli tuottaa hyönteisproteiinia teollisesesti eläinten rehuksi ja lemmikkieläinten ruoaksi. Yhtiö laajensi ja osti vuonna 2021 hollantilaisen Protifarmin, joka kasvatti jauhomatoja ihmisravinnoksi. Suunnitelmana oli luoda maailman suurin hyönteistila Poulainvilleen, joka tuottaisi jopa 200 000 tonnia hyönteistuotteita vuodessa.
Yrityksen ongelmat johtuvat riittämättömästä rahoituksesta, jatkuvasta tappiosta ja korkeista pääomakustannuksista. Yrityksen tulot olivat korkeimmillaan 17,8 miljoonaa euroa vuonna 2021. Vuoteen 2023 mennessä nettotappiot olivat 79,7 miljoonaa euroa.
Yrityksen toimitusjohtaja Emmanuel Pinto totesi, että vaikka teknologia ja toimintamalli olivat kunnossa, tarvittavaa rahoitusta ei saatu ajoissa. Huolimatta merkittävästä rahoituksesta, Ÿnsect ei saavuttanut kestävää taloudellista mallia.
Yrityksen strategia keskittyi aluksi teolliseen rehuun, mutta markkinoilla kalliiden hyönteistuotteiden kysyntä jäi alhaiseksi. Myöhemmin strategia siirtyi lemmikkieläinruokaan, mutta taloudelliset paineet olivat jo liian suuret.
Asiantuntijat huomauttavat rajoituksista hyönteisproteiinin käytössä, kuten loisten leviämisestä, ruoansulatuksen ongelmista ja allergioista kitiinille, joka esiintyy hyönteisten kuoressa. Tohtori Meryl Nass on kommentoinut, että hyönteisproteiini ei välttämättä sovi kaikille eläimille tai ihmisille.
Ÿnsectin romahdus on isku Euroopan hyönteisproteiini-teollisuudelle ja herättää kysymyksiä sen *tulevaisuudesta rehujen ja lemmikkiruokien markkinoilla. Vaikka pienemmät hyönteisviljelijät Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muualla jatkavat toimintaansa, teollisella tuotannolla on haasteita.
Yritys sai aiemmin myös julkista tukea, mm 15 miljoonaa euroa EU:lta. Silti tukikaan ei riittänyt kattamaan tappioita ja korkean pääoman tuotantokustannuksia.
EU on sallinut hyönteisten käytön elintarvikkeina vaiheittain 2021–2023. Ensimmäisenä hyväksyttiin jauhomadot (Tenebrio molitor, 2021, kuvassa), sen jälkeen migratory locust (2021), kotisirkka (Acheta domesticus, 2022) ja pienempi jauhomato (Alphitobius diaperinus, 2023). Hyönteisiä käytetään proteiinijauhoissa, leivonnaisissa, valmisvälipaloissa ja snackseina.
Ÿnsect oli kestävän kehityksen lippulaiva, ja sen tavoitteet liittyivät YK:n Agenda 2030 -tavoitteisiin kestävän proteiinin kehittämiseksi. Yritys sai julkista huomiota, kun näyttelijä Robert Downey Jr. esitteli sen saavutuksia vuoden 2021 Super Bowl -viikonlopun aikana.
WEF edistää hyönteisruokaa – kuluttajia ei kiinosta
WEF on esittänyt hyönteisviljelyä ratkaisuksi väestönkasvun ja rajallisen viljelymaan aiheuttamaan alarmoimaansa ”ruokakriisiin” vuoteen 2050 mennessä. WEFin teollisesti tuotetun hyönteisruoan edistäminen sivuuttaa valmiina olevia helpompia keinoja, kuten paikallisen ruoantuotannon vahvistamisen ja ruokahävikin vähentämisen. Kuitenkin maatilojen määrä on Suomessa pudonnut puoleen EU‑jäsenyyden aikana: 1990‑luvulla tiloja oli 100 000, mutta 2020‑luvulla määrä on laskenut alle 45 000. Pienet tilat ovat vähentyneet eniten, koska EU:n tukipolitiikka suosii suuria tiloja. Kansalaisten yleinen kanta on kuitenkin suosia suomalaista ruokaa ja lähiruokaa, ilmastoystävällisesti ja suomalaista työllistävästi.
WEFin ja julkimoiden mainostus ei tunnu auttavan, jos kuluttajille ei kelpaa hyöteisravinto – edes elämille syötettäväksi. Siitä kertovat hyönteis-ja matotehtaiden konkurssit. Useat muutkin hyönteisteollisuuden yritykset ovat viime vuosina lopettaneet toimintansa. Tanskalainen ENORM meni konkurssiin lokakuussa 2025, sen hyönteistehtaan myynnin epäonnistuttua. Etelä-Afrikan Inseco lopetti kertomansa mukaan sähkökatkosten vuoksi ja kanadalainen Aspire Food Group myytiin ulkopuoliselle sijoittajalle.
Toimittaja
Karl Beckenström
