Kansalaisaloite ultraprosessoimattoman ja lisäaineettoman ruoan turvaamiseksi kouluissa ja varhaiskasvatuksessa rikkoi tammikuussa 50 000 kannatusilmoituksen rajan ja etenee eduskunnan käsittelyyn.
Oikeaa ruokaa -yhdistyksen tekemän aloitteen tavoitteena on varmistaa, että lapsille tarjottava ruoka valmistetaan mahdollisimman vähän käsitellyistä, luonnollisista raaka-aineista ilman tarpeettomia lisäaineita.
Aloitteen taustalla on huoli lasten kasvavasta ultraprosessoitujen elintarvikkeiden kulutuksesta.
Pitkälle jalostetut tuotteet sisältävät usein runsaasti monenlaisia lisäaineita ja teollisia komponentteja. Niiden on tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä muun muassa ylipainoon, suolistosairauksiin, kroonisiin tulehdustiloihin, kehon säätelyhäiriöihin ja tyypin 2 diabetekseen.
Paljastavat ainesosaluettelot
Aloitteen tekijöiden mukaan päiväkodit ja koulut ovat keskeisessä roolissa terveellisten ruokailutottumusten opettamisessa. Ei riitä, että ravintoarvot ovat paperilla kunnossa.
– Esimerkiksi kinkkukiusaus voi näyttää perinteiseltä kotiruoalta, mutta ainesosaluettelo paljastaa jotain muuta, Oikeaa ruokaa -yhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Moilanen kirjoittaa.
Kinkkukiusauksen ainesosaluettelo voi olla pitkä: perunasuikale, vesi, rasvaton maito, ultraprosessoidut kasviöljyt, muunnetut tärkkelykset, emulgointiaineet, aromit, väriaineet, stabilointiaineet, sakeuttamisaineet, sokerit, hapettumisenestoaineet ja säilöntäaineet.
Kouluruokaa keskuskeittiöistä
Suomessa oppilaille on tarjottu lämmintä, maksutonta kouluruokaa jo vuodesta 1948. Moni muistaa lapsuudesta myssypäiset keittiöntädit isojen patojen äärestä, mutta nykyään ruoka valmistetaan keskitetysti tuotantokeittiöissä. Raaka-aineet ovat usein esikäsiteltyjä tai puolivalmisteita kustannussyistä ja suuren ruokailijamäärän takia.
Oulun keskuskeittiö Löökin toimitusjohtaja Toni Kalliorinne toteaa sanomalehti Kalevan haastattelussa, että esikäsiteltyjen tuotteiden käyttö ei tarkoita, että ruoanvalmistuksessa tingittäisiin laadukkaista raaka-aineista, ravitsemuksesta tai turvallisuudesta.
– Valmisseoksissa ja keittopohjissa voi olla runsaslukuisesti ainesosia, mutta laatuvaatimuksista ei tingitä. Nykyisellä kouluruoan rahoituksella Lööki pystyy täyttämään ravitsemussuositusten mukaiset vaatimukset ruoalle.
Ultraprosessoitu ruoka pois pysyvästi
Aloitteessa vaaditaan, että ultraprosessoimattoman ruoan määritelmä sisällytetään lakiin ja että varhaiskasvatus- ja perusopetuslakiin lisätään tätä koskevat velvoittavat säännökset.
Aloitteen tekijät toteavat perusteluissaan, että luonnollisista raaka-aineista valmistettu ruoka tukee terveyttä, keskittymiskykyä ja koulumenestystä sekä vähentää pitkäaikaisia terveydenhuollon kustannuksia. Se myös vahvistaa kotimaista ruoantuotantoa ja tukee paikallistaloutta.
Eduskuntakäsittelyn myötä keskustelu laajenee nyt siihen, missä kulkee raja elintarvikkeiden tarpeellisen prosessoinnin ja terveydelle haitallisen ultraprosessoinnin välillä – sekä siihen, millaista ruokaa haluamme lastemme syövän tulevaisuudessa.
Oikeaa ruokaa kouluihin –kampanja alkoi viime keväänä. Neljällätoista paikkakunnalla ympäri Suomea on tehty oma kuntalaisaloite terveellisemmän ja ravitsevamman kouluruoan puolesta.
Mikä on ultraprosessoitua ruokaa?
Ultraprosessoidun ruoan tunnistaa ainesosista, jotka eivät kuulu kotikeittiöön. Se sisältää säilöntäaineita, hapettumisenestoaineita, happamuudensäätöaineita, emulgointiaineita, hydrolysoituja proteiineja, stabilointiaineita, paksuntamisaineita, keinotekoisia makeutus- ja väriaineita, paakkuuntumisenestoaineita, aromivahventeita ja vain vähän oikeaa raaka-ainetta.
Toimittaja
Leena Kylmänen
