Nuoret viljelijät suhtautuvat työhönsä sitoutuneesti ja näkevät maatalousyrittäjyyden merkityksellisenä, kertoo maa- ja metsätalousministeriön tiedote. Maaliskuussa 2026 toteutetun Nuori viljelijä -tutkimuksen mukaan 79 prosenttia enintään 40-vuotiaista viljelijöistä kokee työnsä maatalousyrittäjänä merkitykselliseksi.
Tutkimuksessa selvitettiin nuorten viljelijöiden näkemyksiä suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta, tilojen kehittämisestä ja alan haasteista. Vastaajista 57 prosentilla on melko tai erittäin vahva usko suomalaisen maataloustuotannon tulevaisuuteen.
Luottavaisimpia tulevaisuuden suhteen ovat nuorimmat viljelijät, naiset, lypsykarjatilalliset sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat viljelijät. Kriittisimmin tulevaisuuteen suhtautuvat 30–34-vuotiaat viljatilalliset.
Suomessa on noin 8 000 enintään 40-vuotiasta maatalousyrittäjää. Suomalaisten viljelijöiden keski-ikä oli vuonna 2025 yhteensä 55 vuotta, ja maatilojen määrä vähenee vuosittain.
Maa- ja metsätalousministeriön maa- ja kalatalouselinkeino-osaston osastopäällikkö Minna-Mari Kailan mukaan nuorten viljelijöiden tukeminen on keskeistä ruoantuotannon jatkuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta.
”Nuorten viljelijöiden tukeminen ja saaminen alalle on välttämätöntä ruoantuotannon jatkuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta. EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus on monelle aloittavalle viljelijälle kriittisen tärkeä tukimuoto”, Kaila sanoo.
Tutkimuksen mukaan nuorten viljelijöiden kasvu- ja investointihalukkuus on vahvaa. Kolme neljästä vastaajasta eli 75 prosenttia tavoittelee tilansa kasvattamista seuraavien viiden vuoden aikana. Kasvu nähdään tutkimuksen mukaan keinona turvata tilan jatkuvuus, kehittää tuotantoa ja vastata yhteiskunnan odotuksiin.
Kasvuhalusta huolimatta moni nuori viljelijä törmää taloudellisiin rajoihin. Suurimmaksi esteeksi tilan kasvulle ja uudistumiselle nousi tuotannon heikko kannattavuus tai liian matala hinta, jonka mainitsi 59 prosenttia vastaajista. Poliittisen epävarmuuden ja tukijärjestelmän muutokset nosti esiin 40 prosenttia, ja 35 prosenttia piti kasvutoimien taloudellista riskiä liian suurena.
Nuorten viljelijöiden viesti kohdistuu myös ruokaketjuun ja kuluttajiin. Tutkimuksessa 53 prosenttia vastaajista arvioi, että jalostavan teollisuuden ja kaupan valmius maksaa korkeampaa hintaa tuottajalle parantaisi eniten tilan tulevaisuudennäkymiä. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin kotimaisen ruoan suosimista myös silloin, kun ulkomainen vaihtoehto on edullisempi.
Kaksi kolmesta nuoresta viljelijästä on tehnyt investointeja, ja joka toinen on kehittänyt omaa osaamistaan. Lähes joka kolmas hyödyntää jo uusia energiaratkaisuja tai teknologioita, kuten droneja, satelliittidataa ja paikkatietoon perustuvaa tarkkuusviljelyä.
Kailan mukaan tulokset osoittavat, etteivät nuoret viljelijät ole vetäytymässä alalta.
”Tulokset osoittavat, että nuoret viljelijät eivät ole vetäytymässä, vaan sitoutuvat alaan ja rakentavat tulevaisuutta käytännön toimilla. Nuoret kokevat vastuuta paitsi tilasta myös suomalaisen ruoantuotannon säilymisestä elinkelpoisena tulevaisuudessa”, Kaila toteaa.
Tutkimustuloksissa nousee esiin tarve pitkäjänteiselle maatalouspolitiikalle. Vastaajien mukaan suurin uhka Suomen ruokaturvalle on maatalouden kannattamattomuus, jonka mainitsi 62 prosenttia vastaajista. Myös oman yritystoiminnan kehittämisen suurin este on taloudellinen epävarmuus.
Nuoret viljelijät toivovat päättäjiltä pitkäjänteisyyttä. Lisäksi he kaipaavat kotimaisen ruoan arvostusta kuluttajilta ja koko ruokaketjulta.
Maatalousyrittäjyys on monelle nuorelle jatkumoa perhetilalla. Tutkimuksen mukaan 76 prosenttia vastaajista on ryhtynyt viljelijäksi sukupolvenvaihdoksen kautta. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan sukupolvenvaihdos ei kuitenkaan näyttäydy nuorille pelkkänä vanhan ylläpitämisenä, vaan mahdollisuutena uudistaa ja kehittää tilaa.
”Sukupolvenvaihdos nähdään mahdollisuutena uudistaa ja kehittää, ei vain ylläpitää vanhaa. Tämä viesti on tullut vahvasti esiin myös kampanjaamme osallistuneilta viljelijöiltä”, Kaila sanoo.
Työn merkityksellisyyttä selittävät erityisesti halu turvata oman tilan jatkuvuus sekä kotimainen ruoantuotanto. Tutkimuksessa havaittiin myös eroja eri viljelijäryhmien välillä. Ruotsinkieliset vastaajat suhtautuvat työnsä merkityksellisyyteen ja kasvuhakuisuuteen suomenkielisiä vastaajia myönteisemmin. Naiset korostavat työn yhteiskunnallista merkitystä ja huoltovarmuutta, kun taas miehet painottavat taloudellista kehittämistä ja investointeja.
Viljelijäuran alkuvaiheessa olevat, alle kaksi vuotta toimineet viljelijät suhtautuvat keskimääräistä myönteisemmin sekä alan tulevaisuuteen että oman tilansa kasvumahdollisuuksiin. Työn merkityksellisyys koetaan kuitenkin vahvana riippumatta siitä, kuinka pitkään alalla on toimittu.
Nuorten viljelijöiden osuus on Suomessa EU:n keskiarvoa korkeampi. Suomessa noin 18 prosenttia viljelijöistä on enintään 40-vuotiaita, kun EU:ssa alle 40-vuotiaiden viljelijöiden osuus on 12 prosenttia. Alueelliset erot ovat kuitenkin selviä: Pohjois-Pohjanmaalla nuoria viljelijöitä on suhteellisesti eniten, 20 prosenttia, kun taas Kainuussa osuus on pienin, 16 prosenttia.
Nuoria naisviljelijöitä on edelleen vähän. EU:ssa vain kolme prosenttia maatiloista on alle 40-vuotiaiden naisten hallussa.
Nuori viljelijä -tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2026. Siihen vastasi 174 enintään 40-vuotiasta viljelijää eri puolilta Suomea. Tutkimus on osa Nuori viljelijä -kampanjaa, jonka toteuttaa EU maatalous- ja maaseuturahoitus yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkostoyksikön ja elinvoimakeskusten kanssa.
MAINOS:
Tue vapaata tiedonvälitystä ja hanki Posi Tv:n kannatustuotteita Posikaupasta.
