Fingridin mukaan tuulivoimalat kuluttivat hetkellisesti sähköä enemmän kuin tuottivat, koska tuulettomuus ja jään kertyminen tuulivoimaloihin heikensivät tuotantoa. Jään kertyminen voi pysäyttää turbiinit, jotka käynnistyvät uudelleen vasta tuulen voimistuttua. Ilman tuulta tuulivoimalat eivät tuota sähköä lainkaan ja vaativat sähkön ottamista verkosta ylläpitotoimiin, kertoi Maaseudun tulevaisuus.
Aurinkovoima tuotti jopa enemmän sähköä kuin tuulivoima. Suomen sähkön kokonaistuotanto, 10 500 megawattia, ei riittänyt kattamaan 13 000 megawatin kokonaiskulutusta, mikä nosti sähkön hintaa. Pörssisähkön hinta oli 23. tammikuuta 2026 korkealla, yli 20 sentissä kilowattitunnilta.
Tuulivoiman hyödyt – puhdas energia, päästövähennykset ja energiaturvallisuus
Tuulivoima on uusiutuva energiantuotantomuoto, joka ei aiheuta suoria hiilidioksidipäästöjä sähköä tuotettaessa. Se tarjoaa mahdollisuuden kotimaiseen, pitkällä aikavälillä edulliseen sähköntuotantoon ja voi vähentää riippuvuutta tuontienergiasta.
EU:n uusiutuvan energian politiikka ja YK:n Agenda 2030 tähtäävät puhtaamman ja kestävämmän energiajärjestelmän rakentamiseen. Iusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, osuuden kasvattaminen on keskeistä ilmastopäästöjen vähentämiseksi, energiaturvallisuuden lisäämiseksi ja puhtaamman energian saatavuuden varmistamiseksi. EU:n jäsenmailta vaaditaan, että merkittävä osa energiasta tuotetaan uusiutuvilla lähteillä vuoteen 2030 mennessä, mikä ohjaa investointeja tuuli- ja aurinkovoimaan. Tämä linjaus tukee suoraan YK:n Agenda 2030 -tavoitetta 7: puhdasta ja saavutettavaa energiaa kaikille. EU:n REPowerEU-strategia konkretisoi tämän tavoitteen pyrkimällä irtautumaan fossiilisista polttoaineista, vahvistamaan energiaturvallisuutta ja edistämään ilmastoneutraalia tulevaisuutta..
Ympäristöhaitat ja maisemahaitat
Tuulivoimaloiden ympäristöhaita vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja eläinten käyttäytymiseen Tuulivoimalat voivat myös häiritä eläinten luonnollista käyttäytymistä. Linnut voivat törmätä tuulivoimaloiden liikkuviin lapoihin, vaikka riskiä pyritään pienentämään huolellisella sijoittelulla ja teknisillä ratkaisuilla. Lintujen törmäykset ja elinympäristöjen pirstoutuminen ovat todettuja ympäristövaikutuksia, kertoo Metsähallitus.
Tuulimyllyt asettavat törmäysriskejä suurille petolintuille ja vesilintuille – suuret ja kaartelevat linnut, kuten joutsenet, kurjet ja hanhet, ovat törmäysvaarassa. Lintujen törmäysmäärät ovat yleensä pieniä, muutamia yksilöitä per voimala vuodessa. Lepakot välttelevät myllyjä painevaikutuksen takia.
Suojelujärjestöt korostavat, että lintujen törmäysten lisäksi on huomioitava käyttäytymisvaikutukset, kuten alueiden välttäminen, muutokset muuttoreiteissä ja elinpiirien muutokset ja reviirien autioituminen, kertoo Birdlife.
Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa maisemaa ja maankäyttöä. Turbiinien perustukset, huoltotiestöt ja sähkölinjat voivat johtaa maisemien ja eläinten elinympäristöjen pirstoutumiseen ja maaston muutoksiin. Tämä vaikuttaa lajien liikkumiseen ja resurssien käyttöön alueella. Lisäksi tuulivoima-alueiden laajuus voi vaikuttaa ekosysteemipalveluihin ja alueen lajien monimuotoisuuteen kun laajoja metsäalueita raivataan tai teitä rakennetaan.
Tuulivoimamyllyt ja toiminta aiheuttavat visuaalisia haittoja ja kokemuksellisia muutoksia luontoympäristössä muuttaen metsä -ja perinnemaisemia teknologiseksi ja dystooppiseksi tuotantoalueeksi. Monet suomalaiset ovat kertoneet kilometrien päähän kotiinsa näkyvistä tuulimyllyjen visuaalisista haitoista sekä ihmisiä ja elämiä karkottavasta melusta ja huminasta.
Epätäydellinen kierrätys ja käyttökaari
Tuulivoimaloiden elinkaaren lopussa syntyy erilaisia jätteitä. Vaikka monet metalliosat voidaan kierrättää, lapojen valmistuksessa käytetyt komposiittimateriaalit ovat vaikeasti uudelleenkäytettäviä. Usein materiaalit päätyvät kaatopaikoille tai vaativat erityiskäsittelyä, mikä herättää kysymyksiä pitkän aikavälin ympäristövaikutuksista ja jätteenkäsittelyn kestävyydestä.
Yhden tuulimyllyn käyttöikä on noin 20–25 vuotta, jonka aikana lavat, vaihteisto ja generaattori kuluvat. Huollot voivat hieman pidentää käyttöikää, mutta lopulta voimala poistetaan käytöstä, ja lavat, joiden komposiittimateriaalia ei pystytä kierrättämään, päätyvät usein maahan tai kaatopaikalle (lavan pituus 60–100 m). Suomessa purku ja jätteiden käsittely ovat pääsääntöisesti tuulivoimayhtiön vastuulla. Laki edellyttää purkusuunnitelmia ja varoja, mutta erityistä kierrätysjärjestelmää lapojen materiaaleille ei ole, eikä kaikkien materiaalien kierrätys ole pakollista.
Politiikka Suomessa – tuulivoimaa puolustavat ja vastustavat näkemykset
Suomessa tuulivoiman kehittämistä ovat tukeneet monet poliittiset toimijat ja puolueet osana ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Tuulivoima nähdään keinona vähentää päästöjä, tukea kotimaista energiantuotantoa ja vastata EU:n uusiutuvan energian tavoitteisiin. Päätöksentekijöiden tutkimusten mukaan suuri osa poliitikoista ja virkamiehistä kannattaa tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä energiajärjestelmässä.
Kriitikot arvostelevat tuulivoiman vaihtelua, tuotannon epävarmuutta ja vaikutuksia luontoon, ja katsoo, että vakaampi perustuotanto kuten ydinvoima tai vesivoima tulisi turvata energian huoltovarmuutta. Kritiikki kohdistuu myös siihen, että tuulivoimaa rakennetaan nopeasti ilman riittävää huolellista suunnittelua eläimistön suojelemiseksi.
Pieni työllistysvaikutus ja puolet ulkomaista omistusta
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoima‑ala työllistää Suomessa noin 5 000 henkilöä, mutta suurin osa työstä on välillistä tai rajoittuu rakentamisvaiheeseen, joka kestää kuukausista noin puoleen vuoteen per hanke. Paikallinen työllisyysvaikutus on siten lyhytaikainen ja rajoittuu lähinnä huoltotoimiin.
48 % tuulivoimakapasiteetista on kotimaisten omistajien hallussa ja 52 % ulkomaalaisten omistajien hallussa: perustuu Tuulivoiman tilastoon, jossa omistusrakenne on määritelty siten, että ulkomaalaisomisteinen yritys on sellainen, jonka omistuksesta yli 50 % on yhden ulkomaisen tahon hallussa. Eli puolet tuulivoimaloista Suomessa tuottaa voittoa ulkomaisille sijoitusyhtiöille, rahoitusrahastoille tai energiayhtiöille.
Toimittaja
Karoliina Balk
