Ruotsin valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson (M) haluaa Ruotsin vaihtavan kruunut euroihin. Hän aikoo aloittaa selvityksen euron käyttöönotosta, jos hän saa jatkaa tehtävässään syksyn vaalien jälkeen.
Asiasta käytiin tammikuun lopussa keskustelu Ruotsin parlamentissa liberaalien aloitteesta. Ruotsalaisista puolueista maltillinen kokoomus kannattaa liberaalien lisäksi euroa. Muista puolueista keskusta suhtautuu avoimesti selvityksen tekemiseen, samoin kristillisdemokraatit.
Ruotsidemokraatit, vasemmisto ja vihreät vastustavat euroa. Myöskään sosiaalidemokraatit eivät ole avoimesti innostuneet eurosta.
Geopoliittiset kriisit taustalla
Svantesson haluaa tehdä euron hyödyistä ja haitoista laajan selvityksen muun muassa muuttuneen turvallisuustilanteen takia. Hän näkee myös Yhdysvaltojen ja Euroopan heikentyneet suhteet ja muut kriisit syynä vahvistaa yhteenkuuluvuutta EU:hun.
– Asiaan on suhtauduttava vakavasti, ruotsalaisten yritysten ja kotitalouksien takia, hän toteaa.
Ruotsalaiset äänestivät ei eurolle vuonna 2003. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, mikä antaa Svantessonista syyn arvioida tilannetta uudelleen.
Liittyminen euroon edellyttää poliittista päätöstä, sillä Ruotsin kruunu ei ole sidottu EU:n valuuttakurssimekanismiin (ERM II), jonka tarkoitus on vakauttaa ulkopuolisen valuutan kurssi euron keskikurssiin. Euroon liittyminen vaatisi kahden vuoden jäsenyyttä ERM II -mekanismissa. Jättäytymällä pois mekanismista Ruotsi on välttynyt periaatteessa pakolliselta eurojäsenyydeltä.
Kruunusta ollut etua Ruotsille
Ruotsin vienti on hyötynyt kruunusta ja omasta rahapolitiikasta. Kruunun ollessa heikko suhteessa euroon ja dollariin ruotsalaiset tuotteet ovat ulkomailla halvempia. Kun valuutta on oma, Ruotsin keskuspankki voi säätää korkoja itsenäisesti suhdanteiden mukaan, mikä pitää Ruotsin etäämmällä euroalueen talousongelmista.
Kansantaloustieteen professori Lars Calmfors arvioi SVT:lle, että myös Ruotsin valtionvelan korot ovat pysyneet kruunun ansiosta melko alhaisina moniin euromaihin nähden, eikä hän usko niiden nousevan kuin marginaalisesti 0,1 prosenttiyksikköä, vaikka Ruotsi ei liittyisi euroon edellyttäen, että maan talous on terveellä pohjalla.
Keskustapuolueen puheenjohtaja Elisabeth Thand Ringqvist on väläytellyt korkotason nousua, jos Ruotsi ei liity euroalueeseen.
Ruotsalaisille oma valuutta tärkeä
Euron etuina on nostettu esiin kaupankäynnin sujuvoituminen, transaktiokulujen pienentyminen ja vakaampi valuutta. Vientiteollisuudelle heikko kruunu on etu, mutta se voi syödä kotitalouksien ostovoimaa, sillä se tekee tuonnista kalliimpaa samoin kuin vaikkapa euroalueelle matkustamisesta.
Toisaalta euroon siirtyminen vie kaiken päätösvallan Euroopan keskuspankille.
Ruotsin kansa ei ole lämmennyt oman valuutan vaihtamiselle euroon. Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) viime vuonna tekemässä tutkimuksessa vain noin 32 % oli valmis siirtymään euroon. Enemmistö ruotsalaisista vastustaa euroa tai on epävarma kannastaan.
Ruotsin lisäksi euro ei ole käytössä Puolassa, Tšekissä, Unkarissa ja Romaniassa. Tanska on vapautettu eurosta, mutta sen oman valuutan arvo on sidottu euroon ERM II -mekanismin kautta. Bulgaria liittyi euroalueeseen tämän vuoden alusta.
Asiasta uutisoivat SVT ja TV4.
Toimittaja
Leena Kylmänen
