Suomen järvissä on keväällä ja alkukesällä havaittu tavallista matalampia vedenkorkeuksia. Paikoin mökkilaitureiden portaat eivät enää ylety veteen asti ja kalastaminen rantavesissä on vaikeutunut rantaviivan vetäytyessä ulommas.
Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n mukaan kuivuustilanne koskee erityisesti Itä- ja Keski-Suomea, mutta vaikutuksia on myös muualla maassa. Vedenpinnat ovat useilla Järvi-Suomen alueilla selvästi tavanomaista alempana ajankohtaan nähden suurissa ja keskisuurissa järvissä. Suomen ympäristökeskuksen käyttämään 30 vuoden vertailujaksoon suhteutettuna vedenkorkeudet ovat paikoin jääneet pitkän ajan keskiarvon alapuolelle.
Kuivuus ja vähälumisuus laskenut vedenkorkeutta
Suomen ympäristökeskuksen kuivuustilannekatsausten mukaan kevään 2026 vesitilannetta on heikentänyt useiden tekijöiden yhteisvaikutus.
Viime talven lumimäärät jäivät monin paikoin selvästi keskimääräistä pienemmiksi, mikä vähensi kevään sulamisvesien määrää. Lisäksi kevät oli vähäsateinen, ja maaperä sekä pohjavedet jäivät poikkeuksellisen kuiviksi etenkin Itä- ja Keski-Suomessa.
SYKE:n mukaan monilla alueilla kevättulva jäi pieneksi, mikä on selittää järvien matalia vedenkorkeuksia alkukesällä.
Matalia vedenkorkeuksia useilla järvialueilla
Kuivuus näkyy erityisesti Vuoksen vesistöalueella, johon kuuluu useita Suomen suuria järviä, kuten Pielinen, sekä myös Kymijoen vesistöalueella.
Ympäristöhallinnon tilannekatsauksissa on todettu, että useilla järvillä vedenkorkeudet ovat olleet ajankohtaan nähden poikkeuksellisen matalia ja paikoin jopa lähellä pitkäaikaisia alimpia tasoja.
Esimerkiksi Itä-Suomessa useat järvet ovat kevään aikana jääneet selvästi alle tavanomaisen kevät- ja alkukesätason.
Juoksutukset lisäävät vedenpinnan laskua
Säännöstellyissä järvissä vedenkorkeuteen vaikuttavat juoksutukset, mutta viranomaisten ja tutkijoiden mukaan ne eivät yksin selitä vedenkorkeuden laskemista.
Paikoin juoksutuksia on rajoitettu veden säästämiseksi järviin. Vesitilannetta pyritään hillitsemään, mutta ratkaisevaksi tekijäksi kerrottaan valuma-alueelta tulevan veden vähyys.
Vaikutukset näkyvät rannoilla ja rantavesissä
Alhaiset vedenpinnat näkyvät ulommas vetäytyvinä rantoina. Laiturit ovat jääneet irti vedenpinnasta ja laiturien pidennyksiä joudutaan tekemään. Veneily ja kalastaminen on vaikeutunut matalilla ranta-alueilla. Joillakin alueilla on pohjasta paljastunut rakenteita ja maastoa, jotka ovat tavallisesti veden alla. Saimaalla vedenpinnan lasku on paljastanut vanhojen kuljetuslaivojen hylkyjä.
SYKE:n mukaan veden pinnan laskemisen vaikutuksia voi kohdistua myös kalakantoihin, vesiliikenteeseen ja myös paikalliseen elinkeinotoimintaan.
Veden saanti voi heikentyä kaivoissa
Viranomaisten mukaan kuivuus vaikuttaa ensimmäisenä pieniin pohjavesiesiintymiin. Erityisesti matalat rengaskaivot reagoivat nopeasti pohjaveden pinnan laskuun. Pitkittynyt kuivuus voi laskea kaivojen vedenpintaa ja heikentää veden riittävyyttä loppukesää kohden. SYKE:n mukaan kaivoveden laatu voi muuttua kuivuusjaksojen aikana, kun pohjaveden virtaussuunnat muuttuvat ja kaivoon voi päätyä vettä eri kerrostumista kuin normaalisti. Tämä voi vaikuttaa veden makuun, hajuun ja käyttökelpoisuuteen.
Tutkijoiden mukaan muutos liittyy ilmaston lämpenemiseen
Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusten mukaan Suomen vesitilanne on muuttumassa, johon vaikuttaa lumipeitteen väheneminen, kevättulvien heikkeneminen ja lisääntynyt veden haihdunta kuumien kesien aikana.
Tutkijoiden mukaan tämä muuttaa järvien vuodenaikaista rytmiä niin, että kevään vedenkorkeushuiput jäävät matalemmiksi.
Asiantuntijoiden mukaan kyse ei ole yksittäisistä järvistä tai paikallisesta poikkeamasta. Kuivuus ja matalat vedenkorkeudet näkyvät samanaikaisesti useilla järvialueilla, mikä viittaa koko maan vesitilanteen muuttumiseen.
MAINOS:
POSIKAUPPA.com
