Tekoälyn käyttö on yleistynyt nopeasti suomalaisten arjessa ja työelämässä. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -tilaston helmikuun lisäkyselyn mukaan lähes puolet suomalaiskuluttajista käyttää tekoälyä omien asioidensa hoitamiseen, ja yli neljännes hyödyntää sitä työtehtävissä.
Kyselyn tulokset osoittavat, että tekoälyä käyttävät kokevat sen vaikutukset pääosin myönteisiksi. Tekoälyä hyödyntävistä kuluttajista neljä viidestä arvioi sen nopeuttavan töiden tekemistä ainakin hieman. Joka neljäs kertoo työn sujuvan tekoälyn avulla paljon nopeammin.
Tilastokeskuksen asiantuntija Pertti Kangassalon mukaan tekoälyn käyttö on Suomessa jo hieman yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Kysely toteutettiin helmikuussa 2026 Euroopan komission toimeksiannosta, ja siihen osallistui Suomen lisäksi 17 muuta EU-maata sekä neljä EU-ehdokasmaata.
Tekoälyn käyttö ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien välillä. Sen hyödyntäminen on selvästi yleisempää työllisten, korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Korkea-asteen koulutetuista lähes puolet käyttää tekoälyä työtehtävissä. Ylempien toimihenkilöiden ryhmässä osuus nousee peräti 69 prosenttiin.
Ikäryhmien välillä erot ovat myös suuria. Omien asioiden hoitamisessa tekoälyä käyttävät eniten 18–29-vuotiaat, joista 59 prosenttia hyödyntää sitä. Työtehtävissä aktiivisimpia ovat 30–49-vuotiaat, joista 37 prosenttia käyttää tekoälyä työssään. Vanhimmassa, 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä, lähes neljä viidestä ei käytä tekoälyä lainkaan.
Tekoälyn koetaan parantavan myös työn laatua. Kyselyn mukaan 72 prosenttia tekoälyä käyttävistä on huomannut työtulostensa laadun parantuneen. Lisäksi 57 prosenttia arvioi tekoälyn lisäävän työn hallittavuutta.
Erityisen myönteisiä kokemuksia on työntekijäasemassa olevilla, vaikka tekoälyn käyttö on tässä ryhmässä vähäisempää kuin toimihenkilöillä ja yrittäjillä. Tekoälyä käyttävistä työntekijöistä 95 prosenttia arvioi sen nopeuttavan työntekoa. Lisäksi 85 prosenttia kokee työn laadun parantuneen ja 78 prosenttia työn hallittavuuden lisääntyneen.
Kyselyssä selvitettiin myös, kuinka paljon työaikaa tekoälyn arvioidaan säästävän. Tekoälyn käyttäjistä yli puolet arvioi säästävänsä korkeintaan kolme tuntia kuukaudessa. Runsas neljännes arvioi säästön olevan 4–11 tuntia, ja 13 prosenttia kertoi säästävänsä yli 11 tuntia kuukaudessa. Keskimääräinen arvioitu aikasäästö oli 5,5 tuntia kuukaudessa.
Tilastokeskuksen mukaan tämä tarkoittaisi noin 4,2 prosentin tuottavuushyötyä niillä työntekijöillä, joiden työtehtävien valmistumista tekoäly nopeuttaa.
Tekoälyn yleistymiseen liittyy kuitenkin myös huolta. Joka viides tekoälyä käyttänyt pelkää sen voivan aiheuttaa työttömyyttä. Suureksi uhaksi tämän kokee kuitenkin vain kaksi prosenttia vastaajista. Huoli on yleisempää naisilla kuin miehillä sekä pelkän perusasteen koulutuksen saaneilla, joista lähes kolmannes pelkää tekoälyn voivan viedä työntekijältä työt.
Vaikka tekoälyn käyttö on Suomessa jo laajaa, suuri osa kuluttajista on edelleen sen ulkopuolella. Lähes puolet vastaajista kertoo, ettei käytä tekoälyä lainkaan. Erityisen yleistä käyttämättömyys on eläkeläisten ja työntekijäasemassa olevien keskuudessa.
Tilastokeskuksen kysely antaa kuvan työelämästä, jossa tekoäly on jo monille arkipäiväinen apuväline, mutta ei vielä kaikkien käytössä. Käyttäjien kokemusten perusteella tekoäly näyttäytyy ennen kaikkea työn nopeuttajana ja laadun parantajana, vaikka samalla osa suomalaisista pohtii sen vaikutuksia työpaikkojen tulevaisuuteen.
MAINOS:
Posikauppa.com
