Venäjä iski Kiovaan maanantain vastaisena yönä 6. heinäkuuta massiivisella ohjus- ja droonivyöryllä juuri ennen Turkissa järjestettävää Nato-huippukokousta. Ukrainan mukaan pääkohde oli Kiova. Venäjä taas väittää iskeneensä sotateollisuuden ja energia-alan kohteisiin.
Venäjä teki yön 5.–6. heinäkuuta aikana yhden viime aikojen rajuimmista ilmaiskuista Ukrainaan. Ukrainan ilmavoimien tietoihin pohjautuvan Ukrainska Pravdan mukaan Venäjä käytti hyökkäyksessä yhteensä 419 ilmahyökkäysasetta: 68 ohjusta ja 351 droonia.
Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjän käyttämä aseistus koostui muun muassa 23 Iskander-M/S-400-ballistisesta ohjuksesta, kuudesta Zircon/Oniks-ohjuksesta, 33 H-101-risteilyohjuksesta, kuudesta Kalibr-risteilyohjuksesta sekä 351 Shahed-, Gerbera-, Italmas- ja Parodiya-tyyppisestä droonista tai harhamaalista.
Ukrainan ilmapuolustus ilmoitti torjuneensa tai lamauttaneensa 363 kohdetta, joista 37 oli ohjuksia ja 326 drooneja. Samojen tietojen mukaan 29 ballistista tai vastaavaa ohjusta sekä 18 droonia osui kohteisiin eri puolilla Ukrainaa.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Ballistiset ohjukset pääsivät läpi
Iskun kylmin yksityiskohta liittyy ballistisiin ohjuksiin. Reutersin mukaan Ukrainan ilmavoimien tiedot osoittivat, ettei Ukraina saanut torjuttua yhtään Venäjän käyttämistä ballistisista, super- tai hypersonisista ohjuksista. Reutersin mukaan Ukraina on toistuvasti kertonut kärsivänsä Patriot-ilmapuolustusjärjestelmän torjuntaohjusten puutteesta.
Myös AP nosti saman ongelman jutun ytimeen: uutistoimiston mukaan kaikki Venäjän laukaisemat ballistiset ohjukset osuivat kohteisiinsa, mikä paljasti Ukrainan ilmapuolustuksen kasvavat aukot. AP:n mukaan Ukraina on vahvasti riippuvainen Patriot-järjestelmistä, koska ne ovat käytännössä keskeinen keino torjua Venäjän ballistisia ohjuksia.
Asuintaloja murskana Kiovassa
Ohjus- ja drooni-isku osui Kiovaan varhain maanantaina. Kiovan pormestari Vitali Klitškon mukaan iskussa kuoli ainakin 11 ihmistä ja 46 haavoittui. Reutersin mukaan pelastustyöntekijät etsivät ihmisiä rakennuksista, joita yön hyökkäys oli repinyt auki.
Ainakin 15 asuinrakennusta vaurioitui tai tuhoutui. Erityisen pahasti kärsi historiallinen Podilskyin alue, jossa yhdeksänkerroksinen asuintalo vaurioitui pahasti viidennestä kerroksesta ylöspäin. Vahinkoja kirjattiin myös Darnytskyin alueella sekä muissa Kiovan kaupunginosissa.
Ukraina: Kiova oli pääkohde
Ukrainan virallinen versio tuli ilmavoimilta. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä teki laajan yhdistetyn iskun drooneilla sekä ilma-, maa- ja merilaukaistavilla ohjuksilla. Ilmavoimien mukaan Kiova oli hyökkäyksen pääkohde.
Volodymyr Zelenskyi oli jo ennen iskua korostanut Patriot-ohjusten merkitystä. Virallisessa puheessaan 5. heinäkuuta Zelenskyi sanoi, että Patriot-ohjukset ovat Ukrainalle ensisijainen tarve ja että Yhdysvaltojen poliittinen tahto riittäisi paikkaamaan Patriot-pulaa, mutta tukea ei ole vielä tarpeeksi.
Zelenskyi vetosi iskun jälkeen Nato-maihin ja vaati vahvoja päätöksiä Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistamiseksi. Zelenskyi totesi ukrainalaisten onnistuneen droonien ja risteilyohjusten torjunnassa, mutta ballististen ohjusten torjunta on yhä kohtalokas ongelma torjuntaohjusten puutteen vuoksi.
Venäjän: “vastaisku” sotateollisuuteen
Venäjä myönsi tehneensä yön aikana massiivisen iskun, mutta esitti sen “vastatoimena”. Venäjän valtionmedia Sputnik kertoi Venäjän puolustusministeriön lausuntoon viitaten, että Venäjän asevoimat iskivät yöllä 6. heinäkuuta “vastauksena Kiovan hallinnon terroristisiin hyökkäyksiin” Venäjän alueen siviili-infrastruktuuria vastaan.
Venäjän puolustusministeriön mukaan isku tehtiin pitkän kantaman täsmäaseilla sekä maa-, ilma- ja merilaukaistavilla aseilla ja drooneilla. Venäjä kertoo osuneensa sotateollisuuden yrityksiin, polttoaine- ja energiasektorin kohteisiin Kiovassa ja Kiovan alueella sekä sotilaslentokenttien infrastruktuuriin Dnipropetrovskin, Poltavan, Tšerkasyn, Tšernihivin ja Kiovan alueilla.
Venäjän väitteitä sotilaallisista kohteista ei ole voitu riippumattomasti vahvistaa. Samalla Kiovan paikallisviranomaiset ja kansainväliset uutistoimistot ovat raportoineet merkittävistä vahingoista asuinrakennuksissa.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Naton huippukokous sai verisen lähtölaukauksen
Isku tapahtui vain hetkeä ennen Turkissa järjestettävää Nato-huippukokousta. Kokouksessa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on määrä tavata Volodymyr Zelenskyi ja tehdä uusi yritys sodan lopettamiseksi.
Kiovan yöstä tuli samalla synkkä muistutus siitä, mistä Ukraina on varoittanut jo pitkään: drooneja ja risteilyohjuksia vastaan maa pystyy taistelemaan, mutta ballistiset ohjukset ovat yhä kohtalokas aukko. Venäjän viesti oli kylmä ja ajoitettu. Juuri kun Nato kokoontuu, Kiova joutui satojen droonien ja kymmenien ohjusten kohteeksi.