Kevättulvat nousevat jo ajoteille Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla

Lauhtuva talvisää on käynnistänyt kevättulvat etuajassa osassa maata. Vesi on katkaissut paikallisteitä erityisesti Pohjanmaalla. 

Säätyyppi on muuttunut Suomessa nopeasti, ja maaliskuun alun lämpöaalto on saanut lumet sulamaan vauhdilla. Sulamisvedet eivät ehdi imeytyä vielä jäätyneeseen maahan, mikä on johtanut veden nousemiseen ajotielle useilla alueilla Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa ongelmia voi aiheuttaa tukkeutuneet sadevesikaivot. Jää ja roskat estävät sulamisvesien pääsyn viemäreihin, jolloin vesi kerääntyy syviksi lammikoiksi alikulkutunneleihin ja notkoihin. Esimerkiksi Espoossa useita kevyen liikenteen väyliä on jouduttu sulkemaan tulvimisen vuoksi.

Pohjanmaan jokivarsilla tilanne on paikoin jo kriittinen, kun sulamisvesi on vallannut alavia peltoaukeita ja peittänyt alleen pienempiä paikallisteitä.

Myös Satakunnassa on annettu varoituksia tiellä olevasta vedestä, joka voi yllättää autoilijan varsinkin hämärässä ajaessa. Viranomaisten mukaan jo kymmenen senttimetrin vesikerros tiellä voi aiheuttaa vesiliirron ja vaarantaa ajamisen ja liikenneturvallisuuden.

Kun tiellä on vettä  20–30 senttimetriä, se voi alkaa nousta auton moottoritilaan ja joissakin autoissa päästä moottorin ilmanottoon. Tällöin moottori voi imeä vettä, mikä voi aiheuttaa hydrolukon, jossa vettä joutuu sylintereihin ja moottori voi vaurioitua tai rikkoutua.

Ajantasaisen tiedon tulvatilanteesta ja mahdollisista tiesuluista voi tarkistaa Fintrafficin Liikennetilanne-palvelusta.

Tulvahuippu tulossa myöhemmin keväällä

Vesi.fi-palvelun mukaan tulvahuippua odotetaan sisämaassa vasta myöhemmin keväällä, mutta nykyinen lumen ja jään sulamisvauhti on poikkeuksellisen nopea. Ennusteet osoittavat, että jos sää jatkuu lämpimänä ja mukaan tulee vielä vesisateita, tulvavahingot voivat nousta suuriksi.

Vaikka tulvat aiheuttavat nyt vaivaa autoilijoille ja  liikenteelle, viranomaiset muistuttavat, että varsinainen suurtulvien riski kuitenkin riippuu pääosin huhtikuun sääolosuhteista. Tilannetta seurataan tiiviisti yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja paikallisten ELY-keskusten toimesta.

Mainos
Mainos

Tulvan valtaama puutarha ja piha Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla. 1.3.2026

Tulvan riskit rakennuksille

Tulvavesi voi nousta talon kellariin tai alapohjaan ja kastella lattiat, seinärakenteet sekä eristeet. Pitkään rakenteissa oleva kosteus voi aiheuttaa homekasvustoja ja heikentää rakennusmateriaaleja. Tulvavesi voi myös vaurioittaa talon sähköjärjestelmiä ja lämmityslaitteita, mikä voi aiheuttaa turvallisuusriskejä.

Lisäksi tulva voi heikentää maaperää talon ympärillä. Jos maa pehmenee ja huuhtoutuu pois perustusten ympäriltä, rakennuksen perustukset voivat vaurioitua tai alkaa painua. Tämä voi johtaa halkeamiin seinissä ja muihin rakenteellisiin ongelmiin. Tulvavesi voi myös sisältää likaa, bakteereja ja kemikaaleja, jotka voivat saastuttaa rakennuksen sisätiloja.

 

Tulvakeskus

Vesi.fi

Toimittaja

Karl Beckenström

Tilaa PosiTV TÄSTÄ

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Rakas Päiväkirja… Tri Faucin päiväkirja korona-ajalta julkistettu

Senaattori Rand Paul julkisti koronapandemialle kasvot antaneen tri Anthony Faucin päiväkirjamerkinnät. Ensimmäinen osa artikkelisarjasta.

Uutiset 2 t sitten

PRO Tutkijat selvittivät, ovatko hyvännäköiset poliitikot epäluotettavampia – tulos yllätti

Voisiko komea ulkomuoto antaa poliitikolle luvan sooloilla, sivuuttaa äänestäjät ja ajautua lobbareiden vietäväksi? Tutkijat panivat tutkimukseen osallistuneet arvostelemaan poliitikkojen kasvoja – mutta ulkonäkö ei lopulta paljastanutkaan poliitikoista sitä, mitä olisi voinut kuvitella. Hyvännäköisten ihmisten ajatellaan usein pääsevän elämässä helpommalla. Ulkonäön on aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaikuttavan myös politiikassa, sillä viehättäväksi koettu ehdokas voi saada etua vaaleissa. […]

Tiede 7 t sitten

Demariedustaja yhdistää ylikulutuksen metsäpaloihin

SDP:n varapuheenjohtaja Pinja Perholehto nostaa Euroopan metsäpalot esimerkiksi luonnonvarojen ylikulutuksen seurauksista. Häneltä jää kuitenkin mainitsematta, että valtaosa Euroopan maastopaloista syttyy ihmisen toiminnan seurauksena ja useita tämän kesän paloja tutkitaan tuhopolttoina. SDP:n kolmas varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Pinja Perholehto yhdistää Euroopassa riehuvat metsä- ja maastopalot maailman ylikulutuspäivään. Perholehdon mukaan luonnonvarojen ylikulutus kiihdyttää ilmastonmuutosta, joka puolestaan lisää kuumuutta, […]

Politiikka 8 t sitten