Ranskassa järjestetään lauantaina 17. lokakuuta laajoja hallituksen vastaisia mielenosoituksia, joissa yhdistyvät opiskelijoiden protestit, ammattiliittojen vaatimukset ja vuosien hiljaiselon jälkeen uudelleen aktivoitunut keltaliiviliike. Levottomuuksien taustalla ovat elinkustannusten nousu, julkisten palvelujen heikkeneminen ja kasvava tyytymättömyys maan poliittiseen johtoon. Samalla hallitus on esittänyt vakavia syytöksiä vasemmistopoliitikkojen osuudesta levottomuuksien organisointiin.
Ranskassa syyskuussa alkaneet opiskelijamielenosoitukset ovat kasvaneet huomattavasti alkuperäisiä koulutukseen liittyviä vaatimuksia laajemmiksi.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Uutistoimisto Reutersin julkaiseman raportin mukaan eri puolilla maata järjestettäviin protesteihin osallistuu opiskelijoita, ammattiyhdistysaktiiveja ja keltaliiviliikkeen kannattajia.
Mielenosoittajat arvostelevat erityisesti korkeita elinkustannuksia, taloudellista eriarvoisuutta sekä koulutuksen ja muiden julkisten palvelujen heikkenemistä.
Associated Pressin mukaan Ranskan sisäministeri Laurent Nuñez on kertonut yli 80 mielenosoitusmarssista ja sadoista muista protestitoimista eri puolilla maata.
Keltaliiviliike aktivoitui uudelleen
Vuonna 2018 alkunsa saanut keltaliiviliike nousi aikanaan maailmanlaajuiseen tietoisuuteen vastustaessaan polttoaineverotuksen kiristämistä ja presidentti Emmanuel Macronin talouspolitiikkaa.
Sittemmin liikkeen toiminta on ollut huomattavasti vähäisempää, mutta nyt sen kannattajat ovat jälleen lähteneet mukaan hallituksen vastaisiin protesteihin.
Liikehdintä on saanut merkittävästi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja koonnut yhteen eri taustoista tulevia ihmisiä ilman yhtä selkeää johtavaa organisaatiota.
Myös ranskalainen Le Monde raportoi, että sosiaalisessa mediassa on noussut esiin Gilets Jeunes -niminen nuorten liike, joka yhdistää opiskelijoiden vaatimuksia keltaliivien aikaisempiin taloudellisiin protesteihin.
Levottomuudet alkoivat kouluista – taustalla syvempi tyytymättömyys
Nykyisen protestiaallon alkujuuret ulottuvat syyskuuhun, jolloin Pariisin köyhempien esikaupunkialueiden lukiolaiset ryhtyivät protestoimaan opetuksen ongelmia vastaan.
Opettajapula, liian suuret luokkakoot, huonokuntoiset koulurakennukset ja raskaat lukujärjestykset nostattivat tyytymättömyyttä.
Posi TV:llä Riikka Söyring käsitteli jo 2. lokakuuta julkaistussa artikkelissaan levottomuuksien yhteiskunnallisia ja poliittisia taustoja.
Söyringin kirjoituksessa todetaan, että opiskelijoiden alkuperäiset vaatimukset ovat jääneet osittain väkivaltaisuuksien ja poliittisen vastakkainasettelun varjoon.
Ranskassa on nähty koulujen sulkemisia, tuhopolttoja sekä opiskelijoiden ja poliisin välisiä yhteenottoja. Myös poliisin voimankäyttö alaikäisiä mielenosoittajia vastaan on herättänyt arvostelua.
Associated Pressin 13. lokakuuta julkaiseman katsauksen mukaan mielenosoitusten yhteydessä oli tehty jo yli 6 600 pidätystä.
Koulujen ongelmien rinnalle ovat sittemmin nousseet laajemmat kysymykset palkoista, eläkkeistä, ostovoimasta ja julkisen talouden säästöistä.
Ranskan tiedustelupalvelut yhdistivät levottomuudet vasemmistopuolueeseen
Protestien taustalla käydään myös poliittista kiistaa siitä, kuka on vastuussa opiskelijamielenosoitusten kärjistymisestä väkivaltaisiksi mellakoiksi.
Reuters raportoi 1. lokakuuta, että Ranskan tiedustelupalvelut olivat esittäneet hallituksen kriisikokouksessa arvion, jonka mukaan vasemmistolainen Alistumaton Ranska -puolue (La France insoumise, LFI) ja sitä lähellä olevat toimijat olisivat olleet opiskelijaprotestien alkuvaiheen organisoinnin taustalla.
Reutersin tieto perustui pääministerin lähipiiriin kuuluvaan lähteeseen, joka kuvaili kriisikokouksessa esitettyä tiedusteluarviota.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
LFI on kiistänyt syytökset. Puolueen mukaan hallitus pyrkii siirtämään huomion pois koulutusjärjestelmän ongelmista ja omasta vastuustaan.
Puolueen johtohahmo Jean-Luc Mélenchon on tukenut opiskelijoiden vaatimuksia mutta kehottanut välttämään väkivaltaa.
Protestit leviävät sosiaalisessa mediassa – hallitus varautuu levottomuuksiin
Uuden protestiaallon poikkeuksellisuutta selittää myös sosiaalisen median merkitys.
Perinteisten ammattiliittojen ja puolueiden rinnalla mielenosoituksia organisoidaan TikTokissa ja muilla verkkoalustoilla.
Le Monden mukaan lokakuun 17. päivän mobilisaatioon liittyviä julkaisuja oli kertynyt sosiaalisessa mediassa yli 460 000 syyskuun lopun jälkeen.
Sosiaalisen median avulla mielenosoituskutsut voivat levitä nopeasti ilman keskitettyä järjestöjohtoa.
Söyring nosti aiemmassa Posi TV:n artikkelissaan esiin myös viranomaisten keskustelut sosiaalisen median rajoituksista ja epäilyt mahdollisesta ulkomaisesta vaikuttamisesta. Tällaisen vaikuttamisen osuutta nykyisiin levottomuuksiin ei kuitenkaan ole osoitettu.
Hallitus on puolestaan varautunut lauantain protesteihin vahvalla poliisiläsnäololla.
Pariisissa on rajoitettu kokoontumisia tietyillä keskusta-alueilla ja suljettu joitakin metroasemia turvallisuussyistä.
Macronin presidenttikauden loppu lähestyy – yhteiskunnallinen tyytymättömyys ei hellitä
Ranskan protestiaallossa yhdistyvät nyt useat eri tyytymättömyyden aiheet.
Opiskelijat vaativat parempia kouluoloja, ammattiliitot korkeampia palkkoja ja eläkkeitä sekä keltaliiviliikkeen kannattajat helpotusta elinkustannuksiin.
Samalla maan poliittinen johto kamppailee julkisen talouden ongelmien, velkaantumisen ja hajanaisen poliittisen tilanteen kanssa.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Presidentti Macron on korostanut kansalaisten oikeutta osoittaa mieltä mutta vaatinut protestien pysymistä rauhanomaisina.
Ranskan hallinnon kannalta keskeinen kysymys on, jäävätkö eri ryhmien vaatimukset erillisiksi vai syntyykö niiden pohjalta pitkäkestoinen, laajasti yhteiskuntaa mobilisoiva protestiliike.
Vuoden 2018 keltaliiviprotestit osoittivat, että polttoaineverotuksesta alkanut tyytymättömyys voi kasvaa huomattavasti alkuperäistä aihettaan laajemmaksi poliittiseksi kriisiksi.
