Liettuan pääkaupungissa Vilnassa on nähty viime aikoina megafonien ja plakaattien täyttämiä mielenosoituksia, joiden kohteena on maan kansallinen yleisradioyhtiö LRT (Lietuvos nacionalinis radijas ir televizija). Mielenosoittajien mukaan yleisradio on etääntynyt tehtävästään ja palvelee vain kapeaa poliittista eliittiä.
Mistä kritiikissä on kyse?
Mielenosoitusten taustalla on monimutkainen vyyhti tyytymättömyyttä, joka liittyy sananvapauteen, puolueettomuuteen ja verovarojen käyttöön. Keskeisimmät kritiikin aiheet ovat:
-
Puolueellisuus: Mielenosoittajat syyttävät LRT:tä hallitusmyönteisyydestä ja tiettyjen arvojen suosimisesta. Arvostelijoiden mukaan monia yhteiskunnallisia näkökulmia, kuten konservatiivisia perhearvoja tai kriittistä suhtautumista EU-integraatioon, ei tuoda esille tasapuolisesti.
-
Sensuurisyytökset: Osa mielenosoittajista kokee, että valtavirrasta poikkeavat asiantuntijat ja poliitikot on jätetty keskusteluohjelmien ulkopuolelle. Tämä on johtanut syytöksiin ”vaihtoehtoisten totuuksien” vaientamisesta.
-
Rahoitus ja riippumattomuus: Koska LRT saa rahoituksensa suoraan valtion budjetista, vastustajat pelkäävät sen olevan liian altis poliittiselle ohjailulle.
Mielenosoittajien vaatimukset
Mielenosoituksiin 17.12.2025 osallistui Euronewsin mukaan yli 10 000 ihmistä: pienyrittäjiä, perhearvoja korostavia aktivisteja sekä oppositiohenkisiä kansalaisia. Heidän vaatimuksensa ovat selkeitä:
-
Johdon erottaminen: Monet vaativat LRT:n nykyisen johdon ja hallituksen vaihtamista.
-
Avoimempi sisältöpolitiikka: Enemmän tilaa erilaisille mielipiteille ja vähemmän ”opettavaa” sävyä uutisoinnissa.
-
Suora kansalaisvaikuttaminen: Ehdotuksia on tehty jopa yleisradion hallintoneuvoston valitsemisesta suoralla kansanvaalilla.
Yleisradion ja viranomaisten vastaus
LRT:n johto on luonnollisesti kiistänyt syytökset puolueellisuudesta. Yhtiön mukaan se noudattaa tiukkoja journalisia standardeja ja tarjoaa faktatarkistettua tietoa aikana, jolloin disinformaatio on kasvava uhka.
”Tehtävämme on tarjota luotettavaa ja faktapohjaista tietoa. Paine eri ryhmiltä on merkki siitä, että olemme merkityksellisiä, mutta emme voi antaa huutoäänestyksen määrätä journalistista linjaamme”, on todettu LRT:n suunnalta.
Myös monet kansainväliset mediajärjestöt ovat seuranneet tilannetta huolestuneena, nähden mielenosoitukset osana laajempaa eurooppalaista trendiä, jossa kasvavat vaihtoehtoiset liikkeet kyseenalaistavat perinteisen median auktoriteetin.
Liettuan tilanne heijastaa syvää kahtiajakoa yhteiskunnassa. Samalla kun osa kansasta näkee yleisradion demokratian tukipilarina ja suojana ulkoista propagandaa vastaan, toinen osa kokee sen olevan osa sensuuriin ja manipulaation rakenteita, joka ei enää kuuntele ja välitä tavallista kansalaista.
Liettuassa on vuonna 2025 nähty useita isoja mielenosoituksia ja ne ovat muistutus länsimaalaisten yhteiskuntien tilasta, siitä että median riippumattomuus ja luottamus ovat hauraita asioita, informaationvälitystä on arvioitava jatkuvasti uudelleen muuttuvassa poliittisessa ilmastossa.
Toimittaja
Keijo Ovaska
Tilaa Positv TÄSTÄ
