Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen arvostelee Venäjää afrikkalaista sikaruttoa koskevien tietojen toimittamatta jättämisestä. Kaakkois-Suomen rajavartiosto vahvistaa Posi TV:lle sulkeneensa vastuualueensa riistaportit oman tilannekuvansa perusteella ja olleensa yhteydessä Venäjän Viipurin alueen rajavaltuutettuun.
Suomessa tehtiin 30. heinäkuuta maan ensimmäinen löydös afrikkalaista sikaruttoa eli ASF:ää aiheuttavasta viruksesta. Viruksen genomia havaittiin PCR-tutkimuksessa Virolahdelta Ruokavirastoon lähetetyistä kuolleista luonnonvaraisista villisioista.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Ruokaviraston mukaan tulos lähetettiin varmistettavaksi EU:n ASF-referenssilaboratorioon. Löydöksen jälkeen alueelle perustettiin tartuntavyöhyke ja sen sisälle tiukemmin rajoitettu ydinalue.
Afrikkalainen sikarutto on sioille, villisioille ja minisioille vakava virustauti, mutta se ei tartu ihmiseen. Virukseen ei ole olemassa rokotetta tai hoitokeinoa.
Heinonen arvostelee Venäjän toimintaa
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen vaati 2. elokuuta julkaistussa tiedotteessaan, että itärajan esteaidan riistaportit pidetään suljettuina pidempiaikaisesti.
Heinosen mukaan näyttää ilmeiseltä, että Virolahdelta löydetyt kuolleet villisiat kuuluvat Suomen ja Venäjän rajan yli liikkuvaan populaatioon.
Heinonen arvostelee Venäjää myös sikaruttotietojen toimittamatta jättämisestä. Hänen mukaansa Ruokavirasto ei ole saanut vuoden 2022 jälkeen tietoja Venäjän mahdollisista sikaruttotartunnoista. Heinonen väittää lisäksi, ettei Venäjän ole kerrottu raportoineen mahdollisista tartunnoista Maailman eläintautijärjestö WOAH:lle.
”Venäjä toimii tässäkin vastuuttomasti ja yhteisiä sääntöjä rikkoen”, Heinonen toteaa.
Heinonen ei yksilöi Venäjällä mahdollisesti todettuja tapauksia, jotka olisi jätetty ilmoittamatta. Siitä ei myöskään käy ilmi, mihin tutkimukseen tai viranomaisarvioon näkemys Virolahden villisikojen liikkumisesta rajan yli perustuu.
Posi TV pyysi Heinoselta täsmennyksiä hänen esittämiinsä väitteisiin. Heinoselta kysyttiin muun muassa, mitä Venäjän ilmoittamatta jättämiä tapauksia ja yhteisiä sääntöjä hän tarkoittaa. Heinonen ei ollut vastannut kommenttipyyntöön artikkelin julkaisuun mennessä.
LUE MYÖS: Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa koronapassiin liittyvässä kanteessa
Riistaportit suljettiin oman tilannekuvan perusteella
Kaakkois-Suomen rajavartiosto kertoo Posi TV:lle sulkeneensa vastuualueellaan sijaitsevat itärajan esteaidan riistaportit oman tilannekuvansa perusteella.
Päätöksen teki Kaakkois-Suomen rajavartioston operatiivinen johto pian sen jälkeen, kun tieto sikarutosta ja siihen liittyvistä vaara-alueista oli julkaistu.
Kaakkois-Suomen rajavartioston mukaan riistaporttien sulkeminen perustui sen omaan tilannearvioon, ei Ruokaviraston erilliseen määräykseen.
Portit on suljettu toistaiseksi. Rajavartiosto ei kuitenkaan kerro niiden määrää tai tarkkoja sijainteja, sillä itärajan esteaitajärjestelmän yksityiskohtaiset tiedot eivät ole julkisia.
Rajavartiosto ei tässä vaiheessa ota kantaa siihen, milloin portit voitaisiin avata tai mitä muita jatkotoimenpiteitä sikaruttotapauksen vuoksi mahdollisesti tehdään.
Aidan vaikutusta eläinten liikkumiseen ei arvioida julkisuuteen
Rajavartiolaitos kertoo keräävänsä esteaidan rakentamisen yhteydessä tietoa eläinten liikkumistavoista ja kulkureiteistä.
Rajavartiolaitos ei kuitenkaan vastaa sikaruttotapaukseen liittyvästä villisikojen liikehdinnän analysoinnista. Viranomainen ei myöskään arvioi julkisuuteen riistaporttien vaikutusta villisikojen tai muiden eläinten liikkumiseen, koska itärajan esteaita on edelleen rakennusvaiheessa.
Näin ollen julkisuudessa ei ole tällä hetkellä viranomaisarviota siitä, kuinka tehokkaasti porttien sulkeminen käytännössä estää villisikojen liikkumista Suomen ja Venäjän välillä.
LUE MYÖS: Piikkiproteiinia löytyi kasvaimista vuosia rokotusten jälkeen – syöpätutkija vaatii lisätutkimuksia
Rajavartiosto oli yhteydessä Venäjälle
Kaakkois-Suomen rajavartiosto vahvistaa Posi TV:lle olleensa sikaruttotapauksen vuoksi yhteydessä Venäjän Viipurin alueen rajavaltuutettuun.
Rajavartiosto ei kertonut, mitä yhteydenpidossa käsiteltiin, milloin yhteydenotto tarkalleen tehtiin tai miten Venäjän viranomainen siihen reagoi.
Yhteydenotto rajavaltuutettuun ei myöskään vielä tarkoita, että Ruokavirasto tai jokin muu Suomen eläinterveysviranomainen olisi tehnyt tapauksesta erillisen ilmoituksen Venäjän eläinterveysviranomaisille.
Vuonna 2019 villisika-aidan tehoa epäiltiin
Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2019 teettämässä selvityksessä erillisen villisika-aidan ei arvioitu pystyvän estämään villisikojen leviämistä Suomeen.
Selvityksen mukaan täysin tiiviin aidan rakentaminen olisi ollut vaikeaa vesistöjen, teiden ja haastavan maaston vuoksi. Villisikojen arvioitiin myös voivan kiertää tai läpäistä aidan. Aidan merkitystä afrikkalaisen sikaruton leviämisriskin vähentämisessä pidettiin tämän vuoksi kyseenalaisena.
Luonnonvarakeskuksen villisikatutkimusta käsittelevällä sivulla todetaan edelleen, ettei selvityksessä tarkastellun aidan arvioitu pystyvän estämään villisikojen leviämistä Suomeen.
Vuoden 2019 suunnitelma koski kuitenkin noin 500 kilometrin mittaista, nimenomaan villisikojen liikkumisen estämiseksi suunniteltua aitaa. Nykyinen itärajan esteaita on puolestaan rakennettu ensisijaisesti rajaturvallisuuden ylläpitämiseen ja välineellistetyn maahantulon torjumiseen. Kyse ei siten ole samasta aitahankkeesta.
Ruokavirasto ei vastannut
Posi TV pyysi myös Ruokavirastolta tarkennuksia aiheeseen.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Virastolta kysyttiin, onko Ruokavirasto tai jokin muu Suomen eläinterveysviranomainen ilmoittanut Virolahden ASF-löydöksestä suoraan Venäjän eläinterveysviranomaisille.
Lisäksi Ruokavirastolta tiedusteltiin, mihin konkreettisiin tietoihin perustuu arvio, että Venäjällä olisi vuoden 2022 jälkeen todettu afrikkalaisen sikaruton tapauksia, joista ei ole ilmoitettu Suomelle tai Maailman eläintautijärjestö WOAH:lle.
Ruokavirasto ei ollut vastannut kysymyksiin artikkelin julkaisuun mennessä. Artikkelia päivitetään, mikäli Ruokavirastolta tai Heinoselta saadaan myöhemmin vastauksia.
