Kädelliset – eläinryhmä, johon kuuluvat apinat, ihmisapinat ja ihmiset – kehittyivät ensimmäisen kerran kylmässä, vuodenaikojen mukaan vaihtelevassa ilmastossa noin 66 miljoonaa vuotta sitten, eivätkä aiemmin uskotuissa lämpimissä trooppisissa metsissä.

Readingin yliopiston tutkijat käyttivät tilastollista mallinnusta ja fossiilitietoja rekonstruoidakseen muinaisia ​​ympäristöjä ja jäljittääkseen kaikkien nykykädellisten yhteisten esi-isien elinpaikkoja.

PNAS -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan nämä ensimmäiset kädelliset elivät todennäköisesti pohjoisen kylmässä ilmastossa , jossa oli kuumat kesät ja jäätävät talvet. Tämä kumoaa pitkään vallinneen ”lämpimän trooppisen metsän hypoteesin”, joka on pitkään vaikuttanut evoluutiobiologiaan.

Readingin yliopiston johtava kirjoittaja Jorge Avaria-Llautureo sanoi: ”Vuosikymmenten ajan ajatus siitä, että kädelliset kehittyivät lämpimissä, trooppisissa metsissä, on ollut kyseenalaistamaton. Löydöksemme kääntävät tämän tarinan täysin päälaelleen. Kävi ilmi, että kädelliset eivät tulleet rehevistä viidakoista – ne tulivat kylmistä, vuodenaikojen vaihtelun alueilta, pohjoisella pallonpuoliskolla.”

Liikkuminen selviytyäkseen

Kädelliset pystyasennossa kävelijät, jotka pystyivät matkustamaan kauas paikallisen sään muuttuessa nopeasti, selviytyivät paremmin ja saivat poikasia, joista taas kehittyi uusia lajeja.

Kun kädelliset muuttivat täysin erilaisiin, vakaampiin ilmastoihin, ne matkustivat paljon pidempiä matkoja – keskimäärin noin 561 kilometriä verrattuna vain 137 kilometriin vastaavissa, epävakaissa ilmastoissa elävien kädellisten kohdalla. Varhaiset kädelliset ovat saattaneet selvitä kylmistä talvista horroksella, kuten karhut tekevät nykyään – hidastamalla sykettään ja nukkumalla kylmimpinä kuukausina säästääkseen energiaa. Jotkut pienet kädelliset tekevät näin edelleen – kääpiömakit Madagaskarilla kaivautuvat maan alle ja nukkuvat useita kuukausia, kun tulee liian kylmä, suojaten itseään jäätymislämpötiloilta juurien ja lehtien kerrosten alla.

Mainos

---

Kädelliset eivät saapuneet trooppisiin metsiin ennen kuin miljoonia vuosia myöhemmin. Ne aloittivat matkansa kylmistä paikoista, missä selviytymiseen tarvitaan enemmän älyä, siirtyivät sitten leutoon ilmastoon, sitten kuiville aavikkomaisille alueille ja lopulta kuumiin ja lämpimiin viidakoihin, joissa niitä nykyään esiintyy. Kun paikalliset lämpötilat tai sademäärät muuttuivat nopeasti mihin tahansa suuntaan, kädellisten oli pakko löytää uusia koteja, mikä auttoi luomaan uusia lajeja. Nykyiset älykkyysamäärä tutkimukset tukevat tätä Readingin yliopiston tekemää tutkimusta, onhan älykkyyysosamäärät keskimäärin korkeampia kylmillä alueilla, hyvin loogista evoluution kannalta, kylmillä alueilla selviytyminen, ruuan hankkiminen ja varastointi kysyy enemmän enemmän älykkyyttä ja yhteistyökykyä.

Toimittaja

Keijo Ovaska

Lähde: Phys.org