Itärajan tuntumassa mitataan nyt näkymätöntä uhkaa, joka voi sekoittaa paikannuksen

GNSS-häirinnän tunnistava prototyyppilaitteisto koostuu GNSS-vastaanottimesta ja -antennista sekä pienoistietokoneesta. Kuvassa laite on asennettuna toiseen Lappeenrannasta operoivaan lentokoneeseen. Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI tutkii satelliittipaikannuksen häirintää Itä-Suomessa uudella prototyyppilaitteella. Laitteisto on asennettu LUT-yliopiston sähkölentokoneeseen, joka operoi Lappeenrannan lentoasemalta.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä lentokorkeuksilla satelliittipaikannuksen häirintä haittaa lentoliikennettä ja kuinka laajasti häirintää esiintyy Lappeenrannan ympäristössä. Samalla tutkitaan, vaikuttaako häirinnän voimakkuuteen se, lennetäänkö maan vai meren yllä.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen vanhempi tutkija Mika Saajasto kertoo, että Itä-Suomessa tehtäviin mittauksiin kohdistuu suuria odotuksia. Hänen mukaansa tutkimusta tehdään osana EU-rahoitteista hanketta, jossa kehitetään keinoja satelliittipaikannuksen häirinnän tunnistamiseen ja torjumiseen.

Informaatiosotaa Indonesiassa: journalistit paljastivat länsimaiden yritykset kaataa Indonesian hallitus — joutuivat hyökkäyksen kohteeksi

Satelliittipaikannuksen eli GNSS-järjestelmien häirintä on Maanmittauslaitoksen mukaan lisääntynyt Suomessa merkittävästi vuodesta 2022 lähtien. Häirinnästä voi aiheutua ongelmia muun muassa lento- ja meriliikenteelle, pelastustoimelle, televerkoille ja pörsseille. Pörssien kohdalla kyse ei ole paikannuksesta vaan ajasta: satelliittipaikannusjärjestelmiä käytetään myös erittäin tarkan kellonajan tuottamiseen. Kaupankäyntijärjestelmät tarvitsevat täsmällisiä aikaleimoja esimerkiksi kauppojen järjestyksen todentamiseen, valvontaan ja markkinoiden luotettavuuden varmistamiseen. Jos GNSS-signaalia häiritään tai väärennetään, myös näiden järjestelmien ajan synkronointi voi häiriintyä.

Paikkatiedon ja tarkan ajan merkitys on kasvanut yhteiskunnan kriittisissä palveluissa, mutta häirintään puuttumisen keinot ovat Suomessa edelleen rajalliset.

Saajaston mukaan luotettavan paikannuksen varmistaminen edellyttää tutkimusta, jonka avulla voidaan kehittää paikannuksen varajärjestelmiä ja suojausta. Tutkimuksen tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla häirinnän vaikutuksia voidaan vähentää ja paikannuksen turvallisuutta parantaa.

Sähkölentokoneeseen asennettu prototyyppilaitteisto koostuu kaupallisesta GNSS-vastaanottimesta ja -antennista sekä pienoistietokoneesta. Pienoistietokone analysoi vastaanottimen mittaustietoja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kehittämällä häirinnäntunnistusalgoritmilla ja muodostaa havainnoista raportin.

Mainos
Mainos

Kuva: Maanmittauslaitos

Alustavaa dataa odotetaan tutkijoiden käyttöön jo alkukesästä. Saajaston mukaan datan analysointi vie aikaa, mutta ensimmäisiä tuloksia häirinnän määrästä eri lentokorkeuksissa toivotaan saatavan juhannukseen mennessä.

Tulevaisuudessa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus aikoo kehittää laitteistoa niin, että se pystyisi varoittamaan havaitsemastaan GNSS-häirinnästä reaaliajassa.

Lakimatka jakso 01 – valtio

Mittauksia tehdään usean toimijan yhteistyönä. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus vastaa häirinnäntunnistusalgoritmin ja laitteiston kehittämisestä, LUT-yliopisto hyödyntää sähkölentokonetta sähköisen ilmailun tutkimuksessa, ja lentokonetta lentävät paikallisen ilmailukerhon vapaaehtoiset lentäjät.

Saajaston mukaan Lappeenranta on tutkimukselle erityisen kiinnostava kohde, koska se sijaitsee itärajan tuntumassa alueella, jossa GNSS-häirinnän seuraaminen on ajankohtaista.

MAINOS:


Tue vapaata tiedonvälitystä – Osta Posi Tv:n kannatustuotteita Posikaupasta.

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?