Iranin ulkomaille paenneet hallinnon vastustajat ovat yhä enemmän jakautuneita ja erimielisiä, kun maassa vietetään vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen vuosipäivää. RFI:n mukaan oppositio on ajautunut sisäisiin ristiriitoihin ja verkossa leviävään pelon ilmapiiriin, mikä heikentää sen kykyä toimia yhtenäisenä poliittisena voimana.
Viime vuosien protestiliikkeet Iranissa ovat nostaneet esiin useita opposition suuntauksia myös maan rajojen ulkopuolella. Maanpaossa toimivat ryhmät koostuvat monarkisteista, sekulaareista demokraateista, vasemmistolaisista sekä muista hallintoa vastustavista liikkeistä. Yhteisen strategian puute ja erimielisyydet tulevaisuuden johtajuudesta ovat kuitenkin syventäneet jakolinjoja.
Sosiaalinen media on muodostunut keskeiseksi areenaksi näille ristiriidoille. Verkossa käydään kiivaita keskusteluja, joissa eri ryhmät syyttävät toisiaan opportunismista, vallanhimosta tai etääntymisestä Iranin sisäisestä todellisuudesta. Tämä on luonut epäluottamuksen ilmapiirin, joka vaikeuttaa yhteistyötä ja vahingoittaa opposition uskottavuutta.
Asiantuntijoiden mukaan osa diaspora-toimijoista saattaa yliarvioida vaikutusvaltaansa Iranin sisäpolitiikkaan. Samalla maan sisällä toimivat protestiliikkeet joutuvat toimimaan tiukan valvonnan, pidätysten ja rajoitusten alla. Hallinto on vastannut mielenosoituksiin kovin ottein ja rajoittanut internet-yhteyksiä estääkseen tiedon leviämisen.
Opposition hajaannus tapahtuu siis hetkellä, jolloin Iranin sisäinen vastarinta kohtaa kasvavaa painetta. Ilman yhteistä visiota ja selkeää johtoa maanpaossa toimivien ryhmien on vaikea muodostaa uskottavaa vaihtoehtoa nykyhallinnolle tai tarjota selkeää suuntaa mahdolliselle poliittiselle muutokselle.
Toimittaja
Juha Korhonen


1950-luvulla Iranin pääministerinä toiminut Mohammad Mossadeq kansallisti Iranin suuret öljyvarat. Se ei sopinut angloamerikkalaisille eikä briteille, joiden hallussa Iranin öljy oli ollut. Mossadeq halusi myös nykyaikaistaa Iranin, mutta se taas ei sopinut mullaheille. Länsimaat asettivat Iranin johtoon nukkehallitsijan shaahi Pahlavin, joka syöstiin vallasta islamilaisessa vallankumouksessa 1979. Tässä sitä nyt sitten ollaan.