Hongkongin korkein oikeus on todennut aktivistin ja mediavaikuttajan Jimmy Lain syylliseksi ”salaliitosta” ulkovaltojen kanssa sekä kapinaan yllyttämisestä. Tuomio perustuu Pekingin Hongkongiin määräämään kansallisen turvallisuuslakiin. Lai voi saada jopa elinkautisen vankeusrangaistuksen. Tapauksesta on muodostunut symboli Hongkongin sanan- ja lehdistönvapauden rapautumiselle.
Amnesty Internationalin Kiinan-johtaja Sarah Brooks kuvaili tuomiota järkyttäväksi mutta ennalta arvattavaksi. Hänen mukaansa Jimmy Lain tuomio ”kuulostaa lehdistönvapauden kuolinkelloilta” Hongkongissa, jossa journalistinen työ on hänen mukaansa määritelty uudelleen rikolliseksi toiminnaksi. Amnesty katsoo, että Lain vangitseminen johtuu yksinomaan hänen ja Apple Daily -lehden harjoittamasta hallituskritiikistä.
Jimmy Lai perusti Apple Daily -sanomalehden vuonna 1995. Lehti tunnettiin suorapuheisesta hallituksen arvostelusta, ja se oli pitkään yksi Hongkongin vaikutusvaltaisimmista demokraattisista medioista. Aina vuoteen 2020 lehden julkaisut ja Lain poliittinen toiminta olivat laillisia Hongkongin sananvapautta suojaavan lainsäädännön puitteissa.
Tilanne muuttui kesäkuussa 2020, kun Kiina otti Hongkongissa käyttöön kansallisen turvallisuuden lain. Laki kriminalisoi teot, kuten ”yhteistyön ulkovaltojen kanssa” ja ”kapinaan yllyttämisen”.
Amnesty Internationalin mukaan laki mahdollisti sen, että aiemmin laillinen journalismi ja poliittinen vaikuttaminen voitiin jälkikäteen tulkita rikoksiksi, kirjoittaa Amnesty International.
Poliisiratsia Apple Dailyn toimitukseen 200 poliisin voimin
Lain voimaantulon jälkeen 200 poliisia ratsasi Apple Daily -lehden toimitilat. Kansallisen turvallisuuden lakia käytettiin tiedotusvälinettä vastaan ensimmäistä kertaa. Ratsian yhteydessä Jimmy Lai pidätettiin yhdessä kahden poikansa ja muiden lehden johtohenkilöiden kanssa.
Laita vastaan nostettiin syyte ”yhteistyöstä ulkovallan tai ulkoisten toimijoiden kanssa” kansallisen turvallisuuden lain nojalla, joulukuussa 2020. Hänet määrättiin tutkintavankeuteen, ja hän on ollut siitä lähtien vangittuna. Myöhemmin syytteitä laajennettiin uusilla salaliittosyytteillä sekä syytteellä ”kapinallisten julkaisujen” julkaisemisesta.
Apple Daily – hallituskriittinen lehti ja demokraattinen ääni
Hongkongin viranomaisten mukaan syytteet liittyvät Apple Daily -lehden artikkeleihin, joissa kehotettiin ulkomaisia valtioita asettamaan pakotteita Kiinaa ja Hongkongin viranomaisia vastaan. Lisäksi viranomaiset ovat viitanneet Lain tapaamisiin yhdysvaltalaisten poliitikkojen kanssa, hänen haastatteluihinsa ulkomaisessa mediassa, sosiaalisen median julkaisuihin sekä hänen kansainvälisiin verkostoihinsa.
Helmikuussa 2021 Hongkongin oikeus päätti, että kansallisen turvallisuuden lain tapauksissa ei sovelleta normaalia takuusummalla vapauttamisen käytäntöä. Hongkongin hallitus myös kielsi Lain brittiläistä asianajajaa Timothy Owenia toimimasta hänen puolustuksenaan. Jimmy Lai ei päässyt takuita vastaan vapaaksi, eikä saanut käyttää omaa asianajajaansa.
Kesäkuussa 2021 Apple Daily joutui lopettamaan toimintansa uuden poliisiratsian ja lehden varojen jäädyttämisen jälkeen. Amnesty International kuvaili lehden sulkemista tuolloin ”häikäilemättömäksi hyökkäykseksi lehdistönvapautta vastaan”. Lehden pakotettua lakkauttamista pidetään merkkinä kriittisen median tukahduttamisesta Hongkongissa.
Ennen nyt annettua tuomiota Hongkongin tuomioistuimet olivat jo tuominneet Jimmy Lain neljässä erillisessä tapauksessa, jotka koskivat muun muassa luvattomia kokoontumisia ja petosta. Näistä hänelle oli määrätty yhteensä yli seitsemän vuoden vankeusrangaistukset.
Amnesty: Jimmy Lai on mielipidevanki
Amnesty International katsoo, että Jimmy Lai on mielipidevanki, joka on vangittu rauhanomaisesta sananvapauden käyttämisestä. Järjestö vaatii Lain välitöntä ja ehdotonta vapauttamistaan sekä kansallisen turvallisuuden lain kansainvälistä tuomitsemista. Amnestyn mukaan laki toimii peitteenä Pekingin ja Hongkongin viranomaisten laajemmalle sanan- ja ilmaisunvapauden tukahduttamiselle.
Viime vuonna Amnesty International nimesi Jimmy Lain mielipidevangiksi yhdessä ihmisoikeusjuristien Chow Hang-tungin ja Ding Jiaxin kanssa.
Kiristyvät ihmisoikeudet Hongkongissa
Hongkong liitettiin Kiinaan vuonna 1997 periaatteella ”yksi maa, kaksi järjestelmää”. Alueelle luvattiin laajat kansalaisvapaudet ja perusoikeudet vuoteen 2047 asti. Alkuvuosina sananvapaus, vapaa media, kokoontumisvapaus, riippumaton oikeuslaitos ja poliittinen osallistuminen säilyivät pitkälti ennallaan. 2000-luvulla Kiinan vaikutus kasvoi, ja demokratialiikkeet sekä hallituskriittinen toiminta joutuivat painostuksen kohteiksi.
Hongkongissa nousi kansalaisten protestiliikkeitä, kuten Sateenvarjoliike (2014) ja massamielenosoitukset luovutuslakia vastaan (2019). Poliittinen osallistuminen kaventui, ja vaalijärjestelmää muutettiin siten, että vain Pekingin hyväksymät ehdokkaat voivat päästä hallintoon.
Kesäkuussa 2020 Peking määräämällä kansallisen turvallisuuden lailla kriminalisoitiin ”yhteistyö ulkovaltojen kanssa” ja ”kapinaan yllyttäminen”. Mielenosoitukset käytännössä kiellettiin, poliittinen oppositio tukahdutettiin ja oikeusturvaa kavennettiin. Sananvapaus, vapaa media, kokoontumisvapaus ja riippumaton oikeuslaitos alkoivat rapautua.
Hallituskriittinen journalismi kriminalisoitiin, toimittajia ja aktivisteja vangittiin ja itsesensuuri yleistyi. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Hongkong on siirtynyt avoimesta yhteiskunnasta järjestelmään, jossa sananvapaus, lehdistönvapaus ja poliittinen osallistuminen on tukahdutettu. Jimmy Lain tapaus ja Apple Daily -lehden sulkeminen osoittavat sananvapauden rajun muutoksen.
Hongkong muuttumassa Manner-Kiinan kaltaiseksi
Hongkongin hallintomalli on lähentymässä Manner-Kiinan autoritääristä järjestelmää. Hongkongin autoritäärisyys näkyy sananvapauden, lehdistönvapauden ja poliittisena rajoittamisena, ei vielä teknologiapohjaisena valvontana kuten Manner-Kiinassa.
Manner-Kiina estää länsimaiset some-alustat ja valvoo somepalveluita; algoritmit seuraavat viestejä, julkaisuja ja hakuhistoriaa, ja hallituskriittisestä sisällöstä voidaan rangaista.
Sosiaalinen pisteytys, kansalaisarviointi-applikaatio, määrää palveluiden ja etuuksien saamisen hallituksen arvioiman käyttäytymisen ja kuuliaisuuden perusteella. Kansalaisia arvioidaan digitaalisten tietojen avulla. Tiheä valvontakameraverkosto; AI- kasvojentunnistus valvoo julkisia paikkoja, liikennettä ja yksittäistenkin henkilöiden liikkumista reaaliajassa. Kameravalvonta on yhdistettynä QR-seurantaan. Järjestelmä kerää tietoja mm liikennekäyttäytymisestä, veroista, rikkomuksista ja sosiaalisista suhteista. Pistemäärän perusteella voidaan rajoittaa liikennevälineiden käyttöä, työ- ja koulutusmahdollisuuksia, kaventaa luotto-oikeuksia sekä estää pääsy julkisiin palveluihin, esim. sairaalahoitoon. Pienikin rike voi estää pääsyn julkisiin tiloihin, työpaikoille tai liikennevälineisiin. Ilman biometristä tunnistautumista ei pääse julkiseen WC:hen. Kasvotunnistus vaaditaan jopa jäätelön ostamiseen, ovat kansalaiset näyttäneet sosiaalisessa median videoissaan.
Manner-Kiinassa kaupunkisuunnittelussa on käytössä 15 minuutin kaupungit, joissa asukkaiden liikkumista seurataan ja rajoitetaan. Jo rakennettuja ”15 minuutin elämänpiirin yhteisöjä” on yli 4 300.
Monilla kiinalaisilla suljetuilla asuinalueilla liikkuminen on edelleen valvottua: COVID-19-pandemian aikana käyttöön otettu QR-koodijärjestelmä ja kasvojentunnistus mobiilisovelluksessa vaaditaan sisäänpääsyyn, liikkeet rekisteröidään reaaliajassa ja poikkeamat voivat laukaista hälytyksiä. ”Poikkeamia” ovat sisäänmeno ilman QR-koodia tai kasvojentunnistusta, liikkuminen alueella sallitun ajan ulkopuolella, tai liikkuminen määritettyjen reittien ulkopuolella.
Sosiaalisessa mediassa kiinalaiset kuvaavat QR-koodipasseja ja 15 minuutin kaupunkialueiden liikkumisrajoituksia pelottaviksi ja kontrolloiviksi. 15 minuutin aluerajat pakottavat ihmiset aikatauluttamaan ostokset ja työmatkat tarkasti. Monet raportoivat stressistä, pelosta ja itsesensuurista, kun jokainen toiminta ja tekeminen voi vaikuttaa sosiaaliseen pisteytykseen ja peruspalveluiden saantiin.
Euroopassa WEF ja Klaus Schwab edistävät 15 minuutin kaupunkeja, tiiviinä kävely- ja pyöräilykaupunkeina, kestävän kehityksen tavoitteina. EU edistää 15 minuutin kaupunkeja Green Deal- ja Urban Agenda -ohjelmiensa kautta, painottaen tiivistämiseen ja palveluiden saavutettavuuteen, kuitenkin ilman valvontaa luvataan.
Suomessa 15 minuutin kaupunkeja edistetään Helsingissä, Espoossa ja Tampereella. Tampere osallistuu EU‑rahoitteiseen MULTIGINATION/DUT‑hankkeeseen, jossa pilotoidaan 15 minuutin kaupungin periaatteita osana Driving Urban Transitions Partnership ‑ohjelmaa.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ