Hoitojonot venyvät nyt huolestuttavasti – lääkärille pääsy takkuaa yhä pahemmin

Shvets production / Pexels

Potilaat joutuivat vuonna 2025 odottamaan perusterveydenhuoltoon pääsyä aiempaa pidempään, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL tuoreista tilastoista. Samaan aikaan erikoissairaanhoidossa pitkään hoitoa odottaneiden määrä väheni selvästi.

THL mukaan kehitys kulkee kahteen eri suuntaan. Perusterveydenhuollossa hoitoon pääsy heikkeni erityisesti lääkärivastaanottojen osalta. Vuoden 2025 aikana 14 vuorokauden kuluessa lääkärille pääsi enää 59 prosenttia aikuisväestöstä.

Mitä positiivista – jakso 8

Alle 23-vuotiailla hoitoon pääsyn aikaraja on yhä lain mukaan 14 vuorokautta. Tämä ei kuitenkaan toteutunut kaikilta osin, sillä joulukuussa 2025 lääkärin vastaanotolle kahden viikon sisällä pääsi 71 prosenttia alle 23-vuotiaista.

THL ylilääkäri Sara Launion mukaan tilanne on huolestuttava, sillä perusterveydenhuollon lääkärille pääsy on usein edellytys erikoissairaanhoitoon etenemiselle.

”Jos lääkärille ei pääse ajoissa, viivästyy koko hoitoketju. Tämä voi näkyä viiveenä myös tilanteissa, joissa varhainen diagnoosi on hoidon tuloksen kannalta ratkaisevaa”, Launio kertoo..

Sairaanhoitajien vastaanotoille hoitoon pääsy toteutui THL mukaan hyvin kaikenikäisillä vuonna 2025.

Mainos
Mainos

Erikoissairaanhoidossa tilanne parani selvästi. Yli 180 vuorokautta eli yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden osuus laski vuoden aikana 14,7 prosentista 12,7 prosenttiin. Odottajien kokonaismäärä väheni lähes 8 000.

Myönteistä kehitystä nähtiin useimmilla hyvinvointialueilla, vaikka alueelliset erot ovat edelleen suuria. THL mukaan kiireellisimmissä toimenpiteissä järjestelmä on kyennyt priorisoimaan potilaita. Esimerkiksi sepelvaltimoiden pallolaajennushoitoa saaneista yli 3 000 potilaasta vain 35 oli odottanut yli kolme kuukautta, eikä yli puoli vuotta odottaneita ollut lainkaan.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös jatkossa.

Eniten odottajia oli kiireettömissä toimenpiteissä, kuten lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa. Niihin pääsyä odotti runsaat 10 000 potilasta, joista keskimäärin 24 prosenttia oli odottanut yli puoli vuotta. Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla kaikki tekonivelleikkaukseen odottaneet pystyttiin kuitenkin hoitamaan alle puolessa vuodessa.

Myös nuorten mielenterveyspalveluissa nähtiin parannusta. Alle 23-vuotiaiden erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin yli kolme kuukautta odottaneiden määrä väheni vuoden aikana 190 potilaalla.

Launion mukaan erikoissairaanhoidon jonojen lyhentyminen on hyvä uutinen, mutta koko hoitoketjun toimivuus ratkaisee.

”Erikoissairaanhoidon toimenpiteeseen pääsy hyödyttää ihmisiä täysimääräisesti vasta silloin, kun myös perusterveydenhuolto toimii”, Launio korostaa.

MAINOS:

Tue vapaata tiedonvälitystä. Hanki Posi Tv:n kannatustuotteita Posikaupasta.

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Mitä varten ihmiset kokoontuvat keskustelemaan – vai olemmeko jo lopettaneet puhumisen?

Vanha suomalainen sananlasku muistuttaa, että puhuminen on hopeaa ja vaikeneminen kultaa. Mutta entä jos ongelma ei tänä päivänä olekaan se, että puhutaan liikaa – entä jos ongelma on se, ettei uskalleta puhua ollenkaan? Mitä sinä ajattelet tästä – tule kertomaan se meille Aamuhetkeen 11.6. klo 9.   Mikä on mielestäsi keskusteluhuoneen tarkoitus? Voisiko se tarjota […]

Näkökulma 2 t sitten

Kenian presidenttipari valtiovierailulla Suomessa

Helsingissä valmistaudutaan korkean tason valtiovierailuun, kun Kenian tasavallan presidentti William Samoei Ruto ja hänen puolisonsa Rachel Ruto saapuvat Suomeen keskiviikkona. Vierailua isännöivät tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb. Kaksipäiväinen vierailu on ensimmäinen Kenian presidentin valtiovierailu Suomeen sitten vuoden 1987. Presidentin kanslian mukaan ohjelma rakentuu Suomen ja Kenian kahdenvälisten suhteiden syventämiseen sekä kansainvälisen […]

Uutiset 8 t sitten

Kelan etuusmenot kasvavat yli 18 miljardiin euroon tänä vuonna

Kelan maksamien etuuksien kokonaismenojen arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 18,1 miljardiin euroon. Kasvua viime vuodesta olisi lähes 700 miljoonaa euroa, käy ilmi Kelan julkaisemasta Taskutilasto 2026 -julkaisusta. Vuonna 2025 Kela maksoi etuuksia yhteensä 17,5 miljardin euron edestä. Tuoreessa arviossa vuoden 2026 etuusmenojen ennakoidaan nousevan 18,135 miljardiin euroon. Suurimmat kasvupaineet kohdistuvat työttömyysetuuksiin, opintoetuuksiin sekä sairausvakuutusetuuksiin. Tilaa […]

Talous 9 t sitten