Muinaiset ihmiset metsästivät ja söivät haita jo noin 7 000 vuotta sitten, käy ilmi tuoreesta arkeologisesta tutkimuksesta. Löytö perustuu Omanissa sijaitsevan Wadi Nafūnin neoliittisen hautapaikan kaivauksiin ja hampaisiin tehtyihin analyyseihin, jotka paljastavat yllättävän merellisen ruokavalion keskellä karua sisämaaympäristöä.
Tutkijat analysoivat hautapaikalta löytyneitä ihmishampaita stabiilien isotooppien avulla. Menetelmä mahdollistaa ravinnon alkuperän selvittämisen jopa tuhansien vuosien takaa. Tulokset osoittavat, että yhteisön ruokavalioon kuului merkittävä määrä merellisiä huippupetoja – erityisesti haita.
Löytö haastaa aiemmat käsitykset neoliittisista yhteisöistä. Perinteisesti on ajateltu, että tuon ajan ihmiset keskittyivät pääasiassa maanviljelyyn, karjanhoitoon ja maalla tapahtuvaan metsästykseen. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että merelliset resurssit olivat järjestelmällinen ja tärkeä osa ravinnonhankintaa.
Erityisen merkittävää on se, että hautapaikka sijaitsee kuivalla ja nykyisin karulla alueella. Tämä viittaa siihen, että yhteisöt liikkuivat rannikon ja sisämaan välillä tai ylläpitivät laajoja verkostoja, joiden kautta merellisiä tuotteita kuljetettiin sisämaahan.
Wadi Nafūnin hauta oli käytössä useiden vuosisatojen ajan, mikä kertoo alueen olleen tärkeä rituaalinen ja sosiaalinen keskus. Hait eivät siis olleet pelkkä satunnainen saalis, vaan osa laajempaa taloudellista ja kulttuurista järjestelmää.
Tutkimus tuo uutta valoa ihmisen sopeutumiskykyyn ja tekniseen osaamiseen jo tuhansia vuosia sitten. Hait ovat nopeita ja vaarallisia saalistajia, joten niiden metsästäminen edellytti kehittyneitä välineitä, yhteistyötä ja merellistä osaamista.
Löytö muistuttaa, että kivikauden ihmiset eivät olleet yksinkertaisia selviytyjiä, vaan taitavia ympäristönsä hyödyntäjiä, joiden elinkeinojen kirjo oli huomattavasti aiemmin oletettua monipuolisempi.
Asiasta uutisoi Fox News
Toimittaja
Juha Korhonen
Tilaa Positv TÄSTÄ
