Hallitus on lähettänyt eduskunnalle lakiehdotuksen (HE 178/2025 vp), jolla uudistettaisiin EU‑maataloustukien kansallista toimeenpanoa Suomessa. Esityksessä tarkennetaan tukiehtoja ja tukien hallinnointia siten, että kansallinen lainsäädäntö vastaisi paremmin Euroopan unionin säädöksiä ja tukien tarpeita. Tämä koskee sekä viljelijätukia että maaseudun kehittämisen tukia. Lakiesitystä käsitellään parhaillaan eduskunnassa.
Lakimuutos pyrkii selkeyttämään maatalouden tukien hakua ja maksamista, mikä voisi helpottaa maatiloja ja maataloustuottajia. Tukihakemusten käsittelytilanteissa tehtäisiin muutoksia, jotka vähentäisi virheitä ja nopeuttaisi tukien maksamista viljelijöille. Samalla pyritään pienentämään byrokratiaa ja tekemään tukijärjestelmästä ennustettavampi ja paremmin viljelijöiden tarpeisiin sovitettu – tämä voi olla merkittävä helpotus etenkin pienille ja keskisuurille maatiloille, joiden resurssit ovat usein rajalliset.
Vaikutukset viljelijöiden suunnitteluun
Muutokset vaikuttavat siihen, miten viljelijät suunnittelevat toimintaansa pitkällä aikavälillä. Kun tukien maksaminen ja hakemukset etenevät sujuvammin, viljelijöiden on helpompi tehdä investointeja ja suunnitella tuotantoa ilman viivästyksiä tukirahojen saamisessa. Tämä voi lisätä tuottajien taloudellista varmuutta, kun tuloihin vaikuttaa EU:n maataloustuet, jotka kattavat usein merkittävän osan viljelijöiden tuloista.
Lakiesityksen tarkoituksena on lisätä maaseudun elinvoimaisuutta ja viljelijöiden kilpailukykyä. Kun tukijärjestelmä toimii selkeästi, se voisi auttaa maatiloja sopeutumaan markkinamuutoksiin ja sääolosuhteiden vaihteluihin. Samalla pyritään varmistamaan, että tukien jako on oikeudenmukaista ja joustavaa koko maassa, mikä voisi parantaa suomalaisten tilojen toimintaedellytyksiä eurooppalaisessa kilpailussa.
Juuri solmittu Mercosur-vapaakauppasopimus taas päinvastoin heikentäisi ruoantuottajien kilpailukykyä, kun sen myötä edullisemmin tuotettua maataloustuotetta tulee vapaasti Latinalaisesta Amerikasta Euroopan markkinoille
Viljelijöiden mukaan EU-tukijärjestelmä on ollut monimutkainen ja byrokraattinen. Viljelijät arvioivat, että nykyinen EU‑tulotukien hallinnointi on niin laaja ja sääntöihin sidottu, että siitä seuraa paljon hallinnollista työtä ja virheitä hakemuksissa, mikä vaikeuttaa tukien hakemista ja maksamista. Viljelijöillä on vaikeuksia hallita kaikkia tukiehtoja ja ohjeita, vaikka ne onkin suunniteltu tukemaan maataloutta. Tukien jakotapaa on myös arvosteltu, koska se perustuu usein pinta‑alaan eikä tuotettuun ruokaan, jota on pidetty epäoikeudenmukaisena, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.
EU‑komission uusi budjettiehdotus pienentäisi maatalouden rahoitusta
Samaan aikaan EU tasolla Ursula Von der Leyen on ehdottanut uudesta pitkän aikavälin EU‑budjetista vuosille 2028–2035, jossa maatalouden rahoituksen osuus pienenee ja CAP‑tuki jää selvästi nykytasoa alhaisemmaksi. Tämä herätti viljelijöissä ja maatalousjärjestöissä voimakasta kritiikkiä. Euroopan maatilojen etujärjestöt ovat moittineet, että ehdotus uhraisi maataloustuotantoa ja heikentäisi maatalouden tulevaisuutta, koska maatilojen rahoitusvälineet eivät olisi riittäviä tuotantokustannusten kasvaessa.
Eurooppalaiset maataloustuottajat arvostelevat myös miten rahaa käytetään: jos painopiste siirtyy puolustukseen tai muihin menoihin, viljelijät pelkäävät EU‑tuista saatavien varojen vähenemistä, mikä voisi heikentää ruoan tuotannon vakautta ja ruokaturvaa. Vaikka EU on vasta esittänyt ehdotuksensa eikä päätöstä ole tehty, viljelijät ja maatalousjärjestöt ovat varoittaneet, että leikkaukset maataloustukiin merkitsevät suoraa vaikutusta tilojen tulovirtaan ja kykyyn investoida tulevaisuuteen, kertoo European Newsroom.
MTK on lähettänyt kirjelmän päättäjille, jossa se painottaa maatalous‑ ja maaseutupolitiikan rahoituksen tärkeyttä ja vaatii turvaamaan rahoituksen tulevassa EU‑budjetissa sekä säilyttämään CAP‑tuen nykyisellään tai vahvistettuna. Kirjelmässä korostetaan myös, että EU:n maatalous‑ ja aluepolitiikan rahoituksen tulee jatkossa olla riittävä ja että sen osuutta ei tule pienentää, koska se on tärkeää ruokaturvan ja maatalouden toimintaedellytysten kannalta.
Toimittaja
Karoliina Balk
