Euroopan unioni julkaisi 20. Venäjän vastaisen pakotelistansa. Kiina varoittaa Euroopan unionia seurauksista ja neuvoo poistamaan yrityksiä ja yksilöitä pakotelistalta.
Euroopan unioni julkaisi kahdennenkymmenennen Venäjän vastaisen pakotelistansa.
EU lisäsi 27 HongKongissa ja manner-Kiinassa toimiva yritystä viimeisimmälle mustalle listalleen. Kiina on vaatinut EU:ta poistamaan kiinalaiset yritykset ja yksilöt Venäjän vastaisten pakotteiden listaltaan, uutisoi South China Morning Post. Kiinan teollisuus- ja elinkeinoministeriö totesi ”Brysselin kantavan seuraukset.”
Kauppa- ja teollisuusministeriö on varoittanut blokkia todeten että Kiina tulee tekemään mitä tarvitaan suojellakseen yritystensä ja kansalaistensa intressejä. Yhteiset huolenaiheet tulisi ratkaista dialogin ja konsultaation kautta, ministeriöstä todetaan. ”Seuraukset sanktioiden purkamatta jättämisestä kantaa EU.”
Bryssel on syyttänyt sanktioituja yrityksiä ja yksilöitä sotilas- ja siviilikäyttöön soveltuvien kaksoiskäyttötarvikkeiden (dual use) toimittamisesta Venäjän sotateollisuudelle sekä avunannosta Venäjää vastaan kohdistettujen pakotteiden kiertämisessä.
Pekingin ministeriön mukaan sanktiot murentavat keskinäistä luottamusta ja vahingoittavat kahdenvälisiä suhteita. Pakotteet on asetettu vaikka Peking on toistuvasti vastustanut niitä.
Päivää EU:n asettamien pakotteiden jälkeen Peking ilmoitti lisäävänsä seitsemän EU:ssa toimivaa yritystä omalle vientikontrollilistalleen estääkseen niitä vastaanottamasta kaksoiskäyttöön soveltuvia tuotteita. Rajoitukset kohdistuvat erityisesti eurooppalaisiin puolustus- , satelliitti- ja ilmailualan yrityksiin. Ulkomaiset tahot eivät saa siirtää tai toimittaa Kiinasta peräisin olevia kaksoiskäyttötuotteita näille seitsemälle listatulle kohteelle.
Vientikieltolistalle päätyivät belgialainen tuliaseiden valmistaja FN Herstal sen emoyritys FN Browning Group, saksalainen puolustuselektroniikkaa ja tutkajärjestelmiä toimittava Hensoldt AG, tsekkiläinen puolustus- ja ilmailutekniikan yritys Omnipol a.s., maavoimien kalustoa valmistava tsekkiläinen Excalibur Army, satelliittidatan analysointiin erikoistunut tsekkiläinen SpaceKnow sekä tsekkiläinen ilmailun tutkimus- ja testauslaitos VZLU Aerospace. Mainitut yritykset ovat osallistuneet asemyyntiin Taiwanille, Pekingistä perustellaan.
Kiina on jo varoittanut, että jos EU:n uudet pakotteet haittaavat kiinalaisyrityksiä, se voi ryhtyä lisätoimiin muidenkin maiden yrityksiä vastaan. Kiinan kanta on, että EU:n pakotteille ei ole perusteita kansainvälisessä laissa.
Intialaisen Mirror Now -tv-kanavan mukaan EU:n pakotteet rakentavat jälleen yhden uuden kerroksen jo ennestään kireään geopoliittiseen tilanteeseen. Mirror Now kertoo myös tämän olevan ensimmäinen kerta kun Kiina ryhtyy vastaiskuun Taiwanin takia.
Vaikutukset Suomessa
Kiinan asettamat pakotteet vaikuttavat epäsuorasti Suomeenkin toimitusketjujen kautta. Suomalaiset yritykset, jotka käyttävät esimerkiksi Hensoldtin tutkajärjestelmiä tai tekevät yhteistyötä kyseisten eurooppalaisten toimijoiden kanssa, voivat kohdata viivästyksiä. Kiina kieltää ”kaksoiskäyttötuotteiden” (siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvat osat, kuten sirut tai raaka-aineet) toimittamisen näille yrityksille.
Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen Kiinasta erityisesti akkujen ja akkumetallien osalta. Jos — tai pikemminkin kun — kauppasota laajenee, tämä riippuvuus on Suomelle suuri taloudellinen riski, mahdollisesti suurin.
Suomen vienti Kiinaan painottuu suuriin teollisuusyrityksiin. Epävarmuus ja vuosia jatkunut sanktiokierre heikentävät yleistä luottamusta markkinoihin ja tulevat todennäköisesti nostamaan logistiikkakustannuksia Iranin sodan kautta.
Toimittajan kommentti:
Myyntipuhe: ”EU on maailman laajimpia vapaakauppa-alueita, joka poistaa tullit ja kaupan esteet jäsenmaiden väliltä.”
Njaa… EU on asettanut pakotteita useille valtioille, yhteisöille ja yksityishenkilöille: Venäjä, Valko-Venäjä, Iran, Syyria, Pohjois-Korea, Myanmar, Venezuela, Libya, Somalia, Sudan, Keski-Afrikan tasavalta sekä yli 2 500 yksityishenkilöä ja yhteisöä.
”Kauppatase oli ennakkotietojen mukaan 2,1 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2024. EU-maiden kanssa käyty kauppa oli alijäämäistä 1,5 miljardia euroa vuonna 2024. EU-maiden ulkopuolisten maiden kaupassa kauppataseen vajetta kertyi vähemmän, 590 miljoonaa euroa. Edeltävän vuoden 2023 kauppataseen alijäämä oli maltillisempi, 488 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2022 kauppataseen vaje oli peräti 10,6 miljardia euroa. Kauppatase on ollut alijäämäinen vuodesta 2011 lähtien.” kertoo Valtioneuvoston tiedote 6.2 2025.
Aiheeseen liittyy:
Positv (24.4 2026): Valtonen: Kiinan Venäjä-suhteet “poissulkeva tekijä” EU–Kiina-vapaakaupalle
Lähteet:
South China Morning Post (26.4 2026): China warns EU to remove firms and citizens from Russian sanctions list
Mirror Now (27.4 2026), video: EU’s 20th Russia Sanctions Plan Backfires as Beijing Issues Stern ’Face Consequences’ Warning
European Parliament (22.3 2026): Chinese counter-sanctions on EU targets
Valtioneuvosto, Ulkoasiainministeriö (3.3 2023): Suomen kaupalliset Kiina-riippuvuudet ovat EU-maiden keskitasoa
Artikkelikuva: Pixnio, karnevaalikaruselli
