Entinen Euroopan keskuspankin ja Italian hallituksen päämies Mario Draghi vaatii Euroopan unionia ottamaan ratkaisevan askeleen kohti liittovaltiota. Hänen mukaansa EU:n on siirryttävä nykyisestä valtioiden välisestä konfederaatiosta federaatioksi. Syynä sille on Draghin mukaan vaikutusvallan säilyttäminen maailmassa, jossa geopoliittiset jännitteet kasvavat ja kansainvälinen järjestys murenee, kertoo EUNews.
Draghi esittää kansallismielisyyden ongelmana
Draghi esitti federaationäkemyksensä Leuvenissa pitämässään puheessa- ennakkoesittelynä poliittiselle viestilleen, jonka hän aikoo välittää EU:n valtion- ja hallitusten päämiehille epävirallisessa huippukokouksessa 12. helmikuuta.
Hänen mukaansa siirtymä nykyisestä maailmanjärjestyksestä seuraavaan tulee olemaan Euroopalle vaikea, ellei unioni kykene ylittämään kansallismielisyyttä ja hajanaisuutta.
Draghi kritisoi Yhdysvaltojen nykyistä linjaa, jossa korostetaan Euroopan kustannuksella kannettuja rasitteita, mutta sivuutetaan yhteistyöstä saadut hyödyt. Hän viittasi presidentti Donald Trumpin politiikkaan, johon sisältyvät tullit Eurooppaa vastaan, uhkaukset Euroopan turvallisuuseduille sekä avoin pyrkimys hyötyä EU:n poliittisesta pirstoutuneisuudesta.
Kiinan kasvavaan valtaan pitää vastata
Draghi varoitti Kiinan kasvavasta vaikutusvallasta globaaleissa toimitusketjuissa. Kiina hallitsee valtaosaa harvinaisten maametallien viennistä sekä aurinko- ja akkuteknologioiden arvoketjuista, jotka ovat keskeisiä Euroopan vihreälle siirtymälle. Draghin mukaan kehityksen seurauksena Eurooppa uhkaa ajautua alisteiseen asemaan, jakautua sisäisesti ja menettää teollista pohjaansa.
Draghi korosti, ettei ratkaisu ole nopea tai kivuton. Eurooppa pysyy pitkään riippuvaisena Yhdysvalloista energian, teknologian ja puolustuksen osalta sekä Kiinasta kriittisten raaka-aineiden suhteen. Tässä tilanteessa EU:n paras strategia on monipuolistaa kumppanuuksiaan ja vahvistaa asemaansa niissä toimitusketjuissa, joissa sillä on jo merkittävää painoarvoa, Draghi sanoi.
Uusia strategisia liittolaisuuksia
Draghi kiitti Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyeniä pyrkimyksistä rakentaa uusia strategisia liittolaisuuksia, kuten tuoretta kauppasopimusta Intian kanssa. Draghin mukaan niillä politiikan alueilla, joilla EU on jo toiminut federaation tavoin – kuten kauppapolitiikassa, kilpailussa, sisämarkkinoissa ja rahapolitiikassa – Eurooppaa kunnioitetaan ja se neuvottelee yhtenä voimana. Sen sijaan puolustuksessa, teollisuuspolitiikassa ja ulkopolitiikassa EU näyttäytyy yhä löyhänä valtioiden yhteenliittymänä.
Draghi torjui ajatuksen, että pelkkä valtioiden koordinointi riittäisi. Hänen mukaansa konfederatiivinen malli ei tuota todellista valtaa, koska jokaisella valtiolla on veto-oikeus. Tämä tekee Euroopasta haavoittuvan ulkoiselle painostukselle.
”Pragmaattinen” federalismi liittovaltioon halukkaille maille
Ratkaisuksi Draghi esitti ”pragmaattista federalismia”, jossa edetään askel askeleelta niiden maiden kanssa, jotka ovat valmiita syvempään integraatioon, ja niillä politiikan aloilla, joilla edistys on mahdollista. Keskeistä on kuitenkin se, että päämäärä on selkeä: yhteiset instituutiot, joilla on todellista päätösvaltaa ja kyky toimia nopeasti kaikissa olosuhteissa.
Draghin liittovaltio-idean vastustus
Draghin liittovaltioajatus on herättänyt vastustusta. Vallan siirtäminen entistä vahvemmin EU-tasolle heikentäisi kansallista itsemääräämisoikeutta ja etäännyttäisi entisestään päätöksentekoa kansalaisista. EU-kriittiset liikkeet ovat vahvistuneet monissa Euroopan maissa, jotka kuuluvat Euroopan Unioniin.
Osa analyytikoista pitää liittovaltiokehitystä poliittisesti epärealistisena, koska perussopimusmuutokset vaatisivat laajaa yksimielisyyttä ja mahdollisia kansanäänestyksiä. Talouspoliittisesti epäillään myös, että syvempi integraatio ja yhteinen velanotto lisäisivät pysyviä tulonsiirtoja jäsenmaiden välillä ilman riittävää poliittista yhtenäisyyttä.
Toimittaja
Karl Beckenström
