Näin kun moni jo miettii ensi kesän lomasuunnitelmia niin mihin voi matkustaa nykypäivänä saamatta osakseen arvostelua tai jopa leimakirveestä.
Minä ajattelen asiaa näin kun selaan matkailusivustoja tai näen mainoksia. Unelmoin uusista seikkailuista enkä oikeastaan edes ajattele maailmanpolitiikkaa, kohumaiden päämiehiä, uutisotsikoiden pelottelua tai sitä, millaisia mielikuvia eri maiden ympärille rakennetaan.. Minulle ei merkitse mitään mikä valtio on kyseessä. Rehellisesti sanottuna pääsyy matkailuvalintoihini on paljon arkisempi – rahan puute.
Otsikoissa tietysti vilisee yhtenään juttuja siitä minkä valtion päämiestä esimerkiksi Euroopassa vihataan eniten, millaisia tunteita Yhdysvaltojen poliittinen ilmapiiri herättää sosiaalisessa mediassa tai miten jotkin maat ovat joutuneet epäreilusti mustamaalauksen kohteeksi. Lisäksi mediassa käydään jatkuvasti keskustelua maahanmuuton ja väkivallan suhteesta – joskus sävyt ovat liioittelevia, joskus perusteltuja, mutta harvoin yksiselitteisiä.
Mutta minä en tee matkasuunnitelmiani näiden asioiden perusteella.
”väärät mielipiteet” tai kärkkäät puheet ja somekiistat eivät mahdu minun matkabudjettiini.
On helppoa uppoutua sosiaalisen median keskusteluihin siitä kuka sanoi tai teki jotain epäsopivaa ja missä maassa mikäkin kommentti koetaan loukkaavaksi. Näitä keskusteluja voisi seurata loputtomiin, mutta todellisuudessa ne eivät vaikuta siihen pääsenkö matkalle vai en. Jos lentoliput ovat yli budjetin ei ole väliä sillä, mitä maan päämies on viimeksi sanonut tai miten sitä maata on uutisissa käsitelty.
Monista maista rakentuu mediassa hyvin värittyneitä mielikuvia.
Jotkut paikat nähdään turvattomina, toisia kuvataan pelkästään konfliktien kautta. Myös joku valtio kuvataan köyhäksi ja kurjaksi vaikka todellisuus on aivan toinen ja kyseisellä valtiolla on paljon tarjottavaa uteliaalle, elämyksiä janoavalle matkailijalle.
Minun matkasuunnitelmani eivät perustu mielikuviin vaan pankkitilin saldoon kun elääkin pitää.
Entä sitten keskustelut maahanmuuttajien väkivallasta?
Tämä on aihe, joka nousee uutisissa toistuvasti – usein hyvin kärjistettynä. On tärkeää suhtautua tällaisiin keskusteluihin tosissaan mutta myös kriittisesti. Silti nämäkään debatit eivät ratkaise sitä lähdenkö matkalle vai pysynkö kotona. Matkalle lähtemisen este on paljon konkreettisempi. Lompakossa ei yksinkertaisesti juuri nyt ole varaa lentolippuun ja hotellimajoitukseen tai auton vuokraamiseen että voisi kiertää nähtävyyskohteisiin tutustumassa.
Matkailu on minulle haave ei poliittinen kannanotto.
Haluan nähdä maailmaa, tutustua uusiin kulttuureihin ja ravistella ennakkoluuloja – mutta tällä hetkellä minun ei tarvitse selittää, miksi en matkusta paikkoihin, joista käydään kiivaita poliittisia keskusteluja. Syy ei ole poliittinen eikä moraalinenkaan vaan paljon yksinkertaisempi.
Budjetti ei anna periksi.
Sitten Kun rahat joskus riittävät, matkustan ihan samoilla periaatteilla kuin ennenkin: avoimin mielin ilman poliittisen ilmaston ohjailua ja ilman tarvetta pelätä somekeskustelujen sävyjä.
On isoja maita joissa turistille riittää paljon nähtävyyksiä.
Se että joku ei määrättyyn maahan lähde ”koska siellä on hullu päämies puikoissa” on jotenkin omituinen ja vähän koominenkin kriteeri matkailua ajatellen. Eihän se vaikuta siihen mitä matkailija maata ympäri kiertämällä tai jossain kauniissa paikassa rentoutumalla voi kokea. Turisti harvemmin edes näkee kyseisen maan päättäjiä saatikka keskustelee heidän kanssaan. Turisti hakee kokemuksia. Kauniita maisemia, hyvää ruokaa, kulttuuria.
Silloin ei ole merkitystä kuka siellä päämiehen pöydän takana istuu.
Ohjeena kaikille matkaa suunnitteleville. Älkää antako poliittisen mustamaalauksen vaikuttaa vaan rohkein mielin tutustumaan niin idän kuin lännen etelän tai pohjoisen ihmeisiin.
Kun avaa silmät ja sulkee korvat voi kokea paljon ihmeellisiä asioita.
Maailma on hieno paikka.
Matkailu tosiaan avartaa kun näkee jotain muuta kuin mitä omassa kotimaassa on nähnyt.
Näkee myös sen mikä meillä on paremmin tai huonommin.
Se voi olla hyvinkin opettavaista.
Ei tosin Espanjaan syömään perunamuusia ja suomalaisia lihapullia vaan nauttimaan paikallisia herkkuja joita pienet ravintolat tarjoaa.
Hyvän matkan kruunaa hyvä ruoka ja toki myös juoma sekä upeat maisemat tai hektinen ja värikäs suurkaupunkimiljöö.
Valtioiden päämiehet on toissijaisia. Tai niin ainakin minä ajattelen. Eikun matkalle.
Marjaana Virtanen
