Ähtärin kunnalla edessä todennäköisesti pakkoliitos

Mediassa on uutisoitu ahkerasti Ähtärin kaupungin tilanteessa jo vuosien ajan.

On uutisoitu Pandojen tulosta ja Pandojen lähdöstä, sekä useista valituksista joita on tehty Ähtärin päättäjien päätöksistä. Uutisia Ähtäristä on riittänyt ja poliisi tutkinnaltakaan eivät päättäjät ole välttyneet.

Nyt Ähtäri on joutunut kolmannen kerran valtionvarainministeriön arviointimenettelyyn.

Tällä kertaa Ähtärin kaupunki on täyttänyt kaikki kolme valtionvarainmisiteriön kriteeriä myös kaikki neljä tunnuslukua ovat täyttyneet kahtena viimeisenä vuonna.

Vm:n sivuilla kirjoitetaan:

Kunta voi päätyä arviointimenettelyyn seuraavilla eri tavoilla (arviointimenettelyn kriteerit 3 kpl):

Emokunta ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää kuntalain 110 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa tai asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa tai rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden neljä (4) tunnuslukua täyttävät kahtena vuonna peräkkäin säädetyt raja-arvot.

Esityksen kuntien pakkoliitoksesta toi aikanaan (2013) Jyrki Kataisen hallitus: esityksen ja nykyään lain mukaan valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä valtuuston vastustuksesta huolimatta tilanteessa, jossa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä olevan kunnan asukkaiden palvelujen turvaaminen edellyttää kuntajaon muutosta.

Menettelyssä liitoskuntien valtuuttettujen valtakirjat mitätöidään

Se mitä harva kunnavaltuutettu ymmärtää on se, että kun pakkoliitos toteutetaan heidän valtakirjat mitätöidään. Kuntalaisten valitsemilla valtuutetuilla ei ole mitään sanomista siihen haluaako joku kunta liittyä toiseen kuntaan vai ei. Pakkoliitos toteutuu jos kunnat eivät saa sovittua liittymisestä vapaaehtoisesti.

Ähtärin kohdalla kyseeseen tulee todennäköisesti pakkoliitos

Ähtäri sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Ylä-Pirkanmaan rajalla ja on hyvin epätodennäköistä, että valtiovarainministeriö tulisi pakottamaan Etelä-Pohjalaisen kunnan liittymään Pirkanmaalaiseen kuntaan. Naapurikuntien kaupunginjohtajat ovat ilmaisseet, että varsinaista halua liittyä Ähtärin kanssa ei ole. Virallista kutsua vapaaehtoisten neuvotteluiden aloittamiseen Ähtäristä ei ole vielä tullut. Edessä on hyvin todennäköisesti pakkoliitos.

Pakkoliitoksessa voi olla myös useampi kunta

Pakkoliitoksessa valtionvarainministeriö voi tehdä päätöksen myös useamman kunnan liittämisestä yhteen. Ähtärin kohdalla todennäköisimpiä pakkoliitoskuntia ovat Alavus tai Alajärvi, Ähtäri ja Alavus, tai Seinäjoki, Alavus ja Ähtäri.

Mainos
Mainos

Tilanne on käsittämätön ja pakkoliitoslaki tuhoaa demokratian viimeisen linnakkeen

Tilannetta voi verrata siihen, että jos naapuri ei hoida talouttaan ja toinen naapuri hoitaa sen hyvin, niin valtionvarainministeriö voi liittää naapurien velat ja varat yhteen. Suomessa kuitenkin äärimmäisen tiukan taloudellisen tilanteen kanssa taistelevat kunnat jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin tai kohtalaisesti joutuvat maksajiksi toisten huonosta taloudenhoidosta. Kuntalaiset valitsevat siis vaaleilla valtuutetut hoitamaan yhteisen kuntansa asioita, mutta valtuutetuilla ei ole mitään sanomista siihen lakkaako heidän kuntansa olemasta jos naapurissa on kriiskunta joka pakkoliitetään heidän kuntaansa. Äänestäjät saavat kysyä itseltään mitä merkitystä on äänestää kuntavaaleissa jos päätökset kunnan olemassaolosta tehdään valtionvarainministeriössä.

Ranskassa on 35 489 ja Suomessa 308 kuntaa

1941 Suomessa oli vielä 603 kuntaa nyt kuntia on jäljellä 308. Vertailuksi: Ranskassa on 35 489 kuntaa, vaikka ranska on melkein puolet isompi pinta-alaltaan kuin suomi ja väestökin on kymmenkertainen sielä ei ole nähty vastaava kuntamäärien romahdusta.

Suomessa kuntien lakisääteiset tehtävät kasvavat ja tulot pienenevät

Suomessa kuntien lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet jatkuvasti ja SOTE uudistus vei kuntien budjeteista puolet hyvinvointialueille. Suomen menestys on aikaisemmin perustunut hajautettuun yhteiskuntaan jossa kunnilla on ollut suuri päätäntävalta omista asioista. Tätä valtaa on kavennettu jatkuvasti samalla kun lakisääteisiä tehtäviä on lisätty. On aiheellista kysyä mitä Arkaadianmäellä halutaan?

Osakeyhtiössä kyseessä olisi rikos

Jos osakeyhtiö jättäisi kertomatta omien pääomien menetyksen ja jatkaisi velaksi elämistä piilottaen tappioita konserinyhtiöihin niin kyseessä olisi vakava rikos ja siitä seuraisi tuomio sekä hyvin todennäköisesti myös liiketoimintakielto. Poliitikassa tälläistä vastuuta ei näytä olevan, kun asiat on hoidettu huonosti niin tappiot ja velat siirretään valtionvarainministeriön määräyksellä toiselle kunnalle jos sopuun liitoksesta ei vapaaehtoisesti päästä.

Kevät näyttää mitkä kunnat lakkaavat olemasta nykyisellään ja mistä kunnista muodostuu uusi kunta

Odotettavissa on seuraavien kuukausien aikana neuvottelut Ähtärin lähikuntien kanssa. Mediatietojen valossa sopua tuskin löytyy. Aika näyttää minkälainen uusi kunta Etelä-Pohjanmaalle syntyy. Ähtärin velat, korkeat veroprosentit, maksut ja muut on lain mukaan harmonisoitava uudessa kunnassa. Kärsijöinä ovat loppujen lopuksi tavalliset ihmiset joiden elinkustannukset tulevat hyvin todennäköisesti nousemaan. Haasteita aiheuttaa myös Ähtärin sijainti kaukana ja usean taajaman muodostuminen.

Kommentti: Mikä on se suuri suunnitelma (visio)

Ähtärin liittäminen esimerkiksi Alavuteen tarjoaisi mahdollisuuden muodostaa Etelä-Pohjanmaalle oma Ahvenanmaan kaltainen vapaakauppa ja itsehallnto-alue. Tähän tarvittaisiin kuitenkin rohkeutta jota kummastakin kunnasta on perinteisesti löytynyt. Jos pakkoliitos koskisi Seinäjokea, Alavutta ja Ähtäriä katoaisivat kaksi vanhaa vahvaa perinteistä kuntaa Etelä-Pohjanmaalta. Valtuutetut ovat kunnissa nyt kovan paikan edessä, kuntaliitoksen seurauksena ovat uudet kuntavaalit tai valtuustojen yhdistäminen. Nyt jos koskaan tarvitaan sitä kuuluisaa Etelä-Pohjalaista rohkeutta ja päättäväisyyttä tehdä jotain suurta, muuten edessä on vain velkavuori ja todennäköisesti seuraava pakkoliitos muutamien vuosien päästä.

Toimittaja ja valtuutettu (omavarainen Alavus)

Ilkka Tiainen

Alavus

Tilaa Positv TÄSTÄ

1 kommenttia:

  1. Terppa 10 helmikuun, 2026 klo 15:21

    Entinen Suomihan jo ollut jo 1.1.1995 > Perustuslain vastaisesti osakeyhtiö…ja kuulema siitä lähtien ollut ainakin mm. 2. konttoria jenkkilässä….Jotenka julkaisusta lainaten > ”” Osakeyhtiössä kyseessä olisi rikos
    Jos osakeyhtiö jättäisi kertomatta omien pääomien menetyksen ja jatkaisi velaksi elämistä piilottaen tappioita konserinyhtiöihin niin kyseessä olisi vakava rikos ja siitä seuraisi tuomio sekä hyvin todennäköisesti myös liiketoimintakielto. Poliitikassa tälläistä vastuuta ei näytä olevan, kun asiat on hoidettu huonosti niin tappiot ja velat siirretään valtionvarainministeriön määräyksellä toiselle kunnalle jos sopuun liitoksesta ei vapaaehtoisesti päästä. ”” Jotenka, kuinkahan tämäkin pitää nyt sitten tulkita hallinnon edustelijoiden toimien laillisuuksien osaltakin ? Saati perustuslain pykälien mukaan….

KOMMENTOI: