Vuosi 2025 oli yksi mittaushistorian lämpimimmistä. Tutkimus- ja analyysiryhmä World Weather Attribution (WWA) havaitsi, että ihmisen toiminta on lisännyt ilmaston lämpenemistä ja oli keskeinen tekijä lämpötilojen korkeaan tasoon ja sääilmiöiden voimakkuuteen. Vuonna 2025 tunnistettiin 157 merkittävää sääilmiötä: kuumuusaallot, tulvat, pitkittyneet kuivuusjaksot ja trooppiset myrskyt.
Raportin mukaan vuoden 2025 keskimääräinen globaali lämpötila kolmelta vuodelta (2023–2025) ylitti 1,5 °C:n rajan verrattuna esiteolliseen aikaan (1850–1900). 1,5 asteen raja on Pariisin ilmastosopimuksen tavoite vuodelta 2017, jolloin maat sitoutuivat siihen, että raja ei ylity. Yksittäisinä vuosina voi olla lämpimämpää johtuen luonnollisistakin syistä kuten El Niño-sääilmiön vaikutuksesta. Yksittäisen vuoden lämpötilan nousu ei ole vielä hälyttävää, koska keskilämpötiloja tarkastellaan pitkissä ajanjaksoissa,
Keskiajalla oli yhtä lämmintä kuin nyt
Historiallisesti keskiajan lämpimällä kaudella (vuosina 950–1250) oli paikoittain yhtä lämmintä kuin nykyäänkin: Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa lämpötilat olivat paikoin samankaltaisia kuin nykyiset keskilämpötilat.
Ilmaston lämpötila on noussut ja laskenut luonnollisesti vaihdellen ihmisestä riippumattomista syistä. Intergovernmental Panel on Climate Change -järjestön (2021) raportissa todetaan, että ilmasto on vaihdellut luonnollisesti ajan saatosa, ja lämpötilan vaihtelut johtuvat muun muassa tulivuoritoiminnasta, auringon aktiivisuuden vaihteluista sekä ilmastojärjestelmän sisäisestä vaihtelusta.
Yksittäiset äärisääilmiötkään eivät ole sinänsä uusia – esimerkiksi Euroopan helleaallot, Välimeren metsäpalot, Kaakkois-Aasian tulvat ja Intian–Pakistanin kuumuusjaksot ovat esiintyneet aiemminkin.
Intian ja Pakistanin kuumuusjakso nosti lämpötiloja jopa 48 °C:een aiheuttaen satoja kuolemantapauksia (Wikipedia). Kovat helteet ei ole Pakistanissa uusi ilmiö: viimeisen 50 vuoden aikana Pakistanissa korkeimmat mitatut lämpötilat ovat vaihdelleet 47–54 °C välillä. Vuonna 1971 Gilgit‑Baltistanissa mitattiin 47 °C, ja vuonna 2017 Turbatissa mitattiin jopa 53 °C.
Pakolaisuus luonnonmullistusten takia
YK:n raporttien mukaan sää- ja ilmastolliset tapahtumat ovat merkittävä tekijä väestön sisäisessä muuttoliikkeessä, ja miljardeja ihmisiä elää maissa, joissa he ovat alttiina tulville, kuumuusjaksoille, kuivuudelle ja myrskyille (WHO).
Pakistanissa monsuunitulvat vaikuttivat miljooniin ihmisiin, ja 1,8 miljoonaa jouduttiin siirtämään väliaikaisiin leireihin. Boliviassa maaliskuun 2025 tulvien seurauksena 100 000 ihmistä menetti kotinsa ja maan presidentti julisti kansallisen hätätilan. Etelä-Afrikassa kesäkuun tulvat pakottivat noin 6 000 ihmistä muuttamaan, ja Indonesian Sumatrassa marraskuun tulva- ja maanvyöryaalto aiheutti yli 1 000 000 ihmisen evakuoinnin. Etelä-Korean laajat metsäpalot pakottivat yli 37 000 ihmistä evakuoitavaksi (Wikipedia)
Hiilidioksidin määrä vaihdellut esihistorialliselta ajalta
Hiilidioksidipitoisuudet olivat vuonna 2025 noin 420 ppm, mikä on 50 % korkeampi kuin esiteollisella ajalla (~280 ppm) (Guardian).
Hiilidioksidipitoisuudet ovat kuitenkin vaihdelleet geologisen historian aikana. Tutkimus (2023) tarkasteli hiilidioksidipitoisuuksia ja globaaleja lämpötiloja viimeisten 66 miljoonan vuoden ajalta. 14 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksiditasot olivat samankaltaisia kuin nykyään, mutta tuolloin päästöt johtuivat luonnollisista tekijöistä, kuten tulivuorien aktiivisuudesta ja merenkierron vaihteluista.
Liiallinen CO₂ ilmakehässä kuitenkin nopeuttaa ilmaston lämpenemistä, ja kriittisenä rajana pidetään noin 350–400 ppm:n pitoisuutta, jotta lämpeneminen pysyisi alle tavoitteellisen 1,5 asteen, korostaa RealClimate.
Nykyihminen tuottaa CO₂:ta monin tavoin: liikenne, teollisuus, energiantuotanto lisäävät hiilidioksidia ilmakehään ja metsien avohakkuut vähentävät hiilidioksidin sidontaa, ja maatalous osaltaan lisää kasvihuonekaasujen määrää. Nämä tekijät yhdessä nostavat hiilidioksidipitoisuutta yli esiteollisen tason.
Toisaalta hiilidioksidi on myös tarpeellinen ja välttämätönkin luonnolle, Hiilidioksidi on välttämätön kasvien kasvulle, sillä kasvit käyttävät sitä fotosynteesissä. Fotosynteesissä kasvit ja metsät ottavat käyttöönsä hiilidioksidia ilmakehästä ja tuottavat samalla happea.
Uusi polttoainekeksintö vähentäisi hiilidioksidia
Vuonna 2025 startup Aircela esitteli laitteen, joka valmistaa ilmasta ja vedestä hiilineutraalia bensiiniä ilman öljyä. Laite voisi tarjota puhtaan polttoainevaihtoehdon liikenteelle. Teknologia voi helpottaa fossiilisten polttoaineiden vähentämistä ja soveltua syrjäisiin alueisiin sekä raskaan liikenteen sektoreille. Teknologia myös vähentäisi osaltaan hiilidioksidin määrää.
Ilmastoon liittyvät mielenosoitukset
Vuonna 2025 ilmasto-aihe oli esillä kansalaisaktivismissa ja julkisessa protestoinnissa. Euroopassa ja Aasiassa järjestettiin useita mielenosoituksia ilmasto-aiheesta, kuten Global Climate Strike 2025 ja paikalliset mielenosoitukset Pakistanin ja Intian kuumuusaaltojen alueilla, joissa protestoitiin infrastruktuurin puutteita ja hätäavun tarpeesta. Lisäksi järjestettiin useita hyväntekeväisyys- ja tietoisuustapahtumia, kuten näyttelyitä ja kaupunkikonsertteja, tukemaan luonnontapahtumista kärsiviä yhteisöjä ja lisäämään tietoisuutta.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ