Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi X-palvelussa viestin, jossa hän kuvaa Ukrainan näkemystä maan tulevaisuudesta vuoteen 2040 saakka. Päivityksen keskeisin ja samalla kiistanalaisin kohta on arvio Ukrainan jälleenrakennuksen hinnasta. Zelenskyin mukaan kokonaiskustannukset nousevat 700–800 miljardiin.
Kyse ei ole enää sodan aiheuttamien tuhojen korjaamisesta, vaan laajasta yhteiskunnallisesta hankkeesta, jonka mittakaava ylittää selvästi sen, mitä jälleenrakennuksella yleensä tarkoitetaan. Summa herättää vakavia kysymyksiä rahoituksen realismista, vastuunjaosta ja siitä, kenelle lasku lopulta esitetään.
Zelenskyin esittelemä visio sisältää tavoitteita, jotka ulottuvat syvälle Ukrainan rakenteisiin. Hän puhuu elinajanodotteen nostamisesta, miljoonien pakolaisten paluusta, bruttokansantuotteen merkittävästä kasvattamisesta henkeä kohden, uusien työpaikkojen luomisesta, pysyvistä turvallisuustakuista sekä Ukrainan pääsystä kansainvälisille markkinoille ja lopulta Euroopan unionin jäseneksi.
Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi Zelenskyi kaavailee useiden uusien rahastojen perustamista. Suunnitelmissa ovat muun muassa Ukrainan rakennusrahasto, valtiollinen sijoitusalusta, kehitysrahasto sekä kasvun ja mahdollisuuksien rahasto. Lisäksi neuvottelupöydällä ovat erilliset rahastot inhimilliseen pääomaan ja pakolaisten paluun tukemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa pysyvää rahoitusrakennetta, ei kertaluonteista apua.
Zelenskyin 700–800 miljardin dollarin arvio vastaa käytännössä koko Ukrainan yhteiskunnan täydellistä uudelleenrakentamista länsimaiden rahoituksella. Se ei ole tavanomainen jälleenrakennushanke, vaan geopoliittinen projekti, jossa Ukrainasta pyritään muovaamaan täysin uudenlainen valtio.
Mittasuhteet korostuvat, kun summaa verrataan Euroopan unionin talouteen. Euroopan unionin vuosibudjetti on noin 170 miljardia euroa. Unionin koko seitsemän vuoden rahoituskehys vuosille 2021–2027 on yhteensä noin 1 200 miljardia euroa.
Ukrainan esittämä rahoitustarve vastaa siten noin neljää tai viittä EU:n vuosibudjettia ja yli puolta koko unionin seitsemän vuoden budjetista. Yhdelle sodasta kärsineelle, väestöltään pienenevälle ja hallinnollisesti heikolle valtiolle esitetty vaatimus on taloudellisesti poikkeuksellinen ja poliittisesti äärimmäisen herkkä.
Zelenskyin X-päivitys on ennen kaikkea poliittinen signaali. Ukraina ei enää pyydä apua selviytymiseen, vaan rahoitusta kokonaisen valtion uudelleenrakentamiseen ja pitkän aikavälin kehitykseen. Kysymys kuuluu, kuinka pitkälle Yhdysvallat ja Eurooppa ovat valmiita sitoutumaan hankkeeseen, jonka kustannukset alkavat lähestyä koko Euroopan unionin taloudellista mittakaavaa. Jos Zelenskyi puhui dollareista tai euroista.
Toimittaja
Juha Korhonen
