Yhä useampi suomalainen kääntyy tekoälyn puoleen terveysasioissa. Mehiläisen teettämän kyselytutkimuksen mukaan 21 prosenttia suomalaisista on jo käyttänyt tekoälyä omien oireidensa tai terveystietojensa selvittämiseen.
Tutkimuksen perusteella tekoälyn käyttö ei ole jäämässä marginaaliin. Lisäksi 27 prosenttia vastaajista kertoo voivansa harkita sen käyttöä tulevaisuudessa. Tekoälyä hyödynnetään erityisesti oireiden tulkintaan, lääketieteellisten termien ymmärtämiseen sekä erilaisten hoito- ja elämäntapasuositusten etsimiseen.
Lääkärikäynnille valmistautuminen helpottuu
Mehiläisen digitaalisten palveluiden johtavan lääkärin Essi Viitalan mukaan tekoäly näkyy yhä useammin myös vastaanotoilla.
”Potilaiden kanssa on usein helpompi keskustella, kun keskeiset käsitteet ovat heille jo entuudestaan tuttuja tekoälyn käytön ansiosta. Se madaltaa myös kynnystä esittää tarkentavia kysymyksiä” – Viitala kertoo.
Kyselyn mukaan 57 prosenttia lääkäreistä on havainnut potilaidensa käyttäneen tekoälyä ennen vastaanottoa. Yli puolet lääkäreistä arvioi tästä olevan hyötyä, esimerkiksi paremman valmistautumisen ja hoitoon sitoutumisen näkökulmasta.
Tekoäly voi myös ohjata hoitoon
Tulokset viittaavat siihen, että tekoäly ei vähennä lääkärikäyntejä, vaan päinvastoin voi lisätä niitä. Käyttäjät kertovat hakeutuvansa hoitoon tekoälyn antamien arvioiden perusteella tai saadakseen varmistuksen tilanteeseensa.
Samaan aikaan tekoälyn käyttöön liittyy myös haasteita. Viitalan mukaan tekoäly ei pysty esittämään lääkärin tavoin täsmentäviä kysymyksiä, mikä voi johtaa puutteellisiin arvioihin.
”Tekoäly on myös altis käyttäjän ohjailulle ja voi pyrkiä miellyttämään, mikä saattaa vääristää sen antamia tulkintoja”, hän huomauttaa.
Väärä tieto ja tietosuoja huolena
Kaikki lääkärit eivät näe tekoälyn vaikutuksia yksiselitteisesti positiivisina. 41 prosenttia vastaajista kertoo joutuneensa korjaamaan tekoälyn antamaa virheellistä tietoa vastaanotolla, mikä voi vaikuttaa ajankäyttöön.
Lisäksi asiantuntijat muistuttavat tietoturvasta. Terveystiedot ovat arkaluonteisia, ja niiden jakamiseen tekoälyjärjestelmille liittyy riskejä, kuten tietovuodot tai väärinkäytökset.
Työkalu, ei korvaaja
Mehiläisen mukaan tekoälyä ei pidä nähdä lääkärin korvaajana, vaan työkaluna, joka voi parantaa terveydenhuollon prosesseja. Esimerkiksi kirjausjärjestelmissä tekoäly voi auttaa lääkäreitä dokumentoinnissa, jolloin aikaa vapautuu potilastyöhön.
”Vastuu hoidosta säilyy aina ammattilaisella” – Viitala korostaa.
Kysely perustuu tuhannen suomalaisen vastauksiin sekä 236 Mehiläisessä työskentelevän lääkärin näkemyksiin. Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2026.
