Pääkaupunkiseudulla kiertävä Verenluovutusbussi on saavuttanut 10 000 verenluovutuksen rajan. SPR Veripalvelu tavoittelee bussilla erityisesti uusia luovuttajia, mutta verenluovutukseen liittyy myös kiistanalainen kysymys: osa ihmisistä haluaisi saada verta ainoastaan COVID-19-mRNA-rokottamattomilta luovuttajilta.
Lokakuussa 2023 liikennöinnin aloittaneessa Verenluovutusbussissa on luovutettu verta jo 10 000 kertaa, kertoo SPR Veripalvelu.
Noin 17 prosenttia bussissa käyneistä luovuttajista on ollut ensikertalaisia. Veripalvelun mukaan liikkuva luovutuspiste on osoittanut, että verenluovutukseen osallistutaan helpommin, kun palvelu tuodaan lähelle ihmisten työpaikkoja, oppilaitoksia, ostospaikkoja ja tapahtumia.
”Verenluovutusbussi osoittaa käytännössä, että kun verenluovutus tuodaan lähelle ihmisten arkea, yhä useampi lähtee mukaan auttamaan”, Veripalvelun yksikön päällikkö Elina Koskinen sanoo.
Bussi pystyy toimimaan ilman ulkopuolista sähköä vähintään yhden päivän. Sen ansiosta verta on voitu kerätä myös paikoissa, joissa tavallisen verenluovutustilaisuuden järjestäminen olisi vaikeaa.
Bussi on vieraillut muun muassa Helsingin Messukeskuksessa, Viking Linen autokannella ja Suomen Partiolaisten leirillä Evon metsissä. Vuonna 2025 bussi pysähtyi noin 40 työpaikalla, 30 tapahtumassa ja yli kymmenessä oppilaitoksessa.
Bussi kiertää tavallisesti noin 50 kilometrin säteellä Helsingistä, mutta sillä voidaan tehdä myös pidempiä matkoja. Veripalvelun verkkosivujen mukaan bussissa voi luovuttaa samanaikaisesti neljä ihmistä. Bussiin kuljetaan portaita pitkin, joten se ei ole esteetön.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Verivalmisteita annetaan vuosittain noin 40 000 potilaalle
Suomessa luovutettua verta käytetään esimerkiksi syöpäpotilaiden, keskosvauvojen, synnyttäjien, leikkauspotilaiden ja onnettomuuksissa loukkaantuneiden hoitamiseen.
Veripalvelun mukaan verivalmisteita annetaan Suomessa vuosittain noin 40 000 potilaalle. Uusia luovuttajia tarvitaan jatkuvasti, jotta luovuttajakunta pysyy riittävän suurena ja eri veriryhmiä saadaan sairaaloiden tarpeisiin.
”Olemme kiitollisia jokaisesta luovuttajasta, niin ensikertalaisista kuin konkareistakin. Yksittäinen luovutus voi auttaa useampaa potilasta”, Koskinen toteaa.
Osa haluaa vain mRNA-rokottamatonta verta
Verenluovutukseen liittyvä keskustelu ei kuitenkaan koske pelkästään luovuttajien määrää. COVID-19-rokotusten jälkeen Suomessa ja muualla maailmassa on vaadittu, että mRNA-rokottamattomien luovuttajien veri pidettäisiin erillään muusta luovutetusta verestä.
Suomessa MKR Yhteistyöverkosto arvosteli vuonna 2024 sitä, ettei SPR Veripalvelussa erotella mRNA-rokottamattomien ja rokotettujen luovuttajien verta. Verkosto vetosi potilaiden itsemääräämisoikeuteen ja väitti saaneensa asiasta avunpyyntöjä ihmisiltä, jotka pelkäävät rokotettujen luovuttajien veren mahdollisia vaikutuksia. Väitteet edustavat verkoston näkemystä, eikä kirjoituksessa esitetty kliinistä näyttöä siitä, että rokotetun luovuttajan veri aiheuttaisi vastaanottajalle erityisen terveysriskin.
Kansainvälisesti tunnetuin tapaus nähtiin Uudessa-Seelannissa vuonna 2022. Sydänleikkausta tarvinneen vauvan vanhemmat vaativat, että lapselle annettaisiin vain COVID-19-rokottamattomilta luovuttajilta saatua verta. Kiista eteni oikeuteen, joka antoi terveysviranomaisille väliaikaisen päätösvallan lapsen hoidosta. Oikeus katsoi sille toimitetun lääketieteellisen aineiston perusteella, ettei rokotetun luovuttajan veren haitallisuudesta ollut näyttöä.
Myös Yhdysvalloissa useiden osavaltioiden lainsäätäjät ovat ehdottaneet potilaille oikeutta saada rokottamattomilta luovuttajilta peräisin olevaa verta. Maaliskuussa 2026 julkaistun yhdysvaltalaisen selvityksen mukaan Vanderbilt University Medical Center vastaanotti kahden vuoden aikana 15 tällaista pyyntöä. Tutkijoiden mukaan pyynnöt aiheuttivat hoidon viivästymistä ja ylimääräisiä järjestelyjä.
Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA on varoittanut, ettei tiettyjen ominaisuuksien, kuten COVID-19-rokotusstatuksen, perusteella suunnatuista verenluovutuksista ole osoitettu turvallisuushyötyä. Viranomaisen mukaan vaatimus voi päinvastoin viivästyttää kiireellistä verensiirtoa.
Tutkimuksissa mRNA:ta on havaittu verenkierrossa
SPR Veripalvelun Usein kysytyt kysymykset -osiossa julkaistussa vastauksessa koronarokotteen saaneen luovuttajan verta pidetään turvallisena. Maaliskuussa 2023 viimeksi päivitetyssä vastauksessa todetaan, etteivät rokotteen tehoaineet ”juurikaan, jos ollenkaan” päädy verenkiertoon ja että rokotteen sisältämä RNA hajoaa elimistössä nopeasti. Veripalvelun mukaan luovutetun veren jatkokäsittely, valkosolujen suodattaminen ja plasman määrän vähentäminen pienentävät mahdollisten jäämien määrää edelleen.
Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin tarkentaneet käsitystä siitä, kuinka nopeasti kaikki rokotteen aineosat poistuvat verenkierrosta. Vuonna 2024 julkaistussa pienessä tutkimuksessa Moderna-rokotteen mRNA:ta ja lipidinanohiukkasissa käytettävää ionisoituvaa lipidiä havaittiin verestä rokotuksen jälkeen. Rokotteen mRNA:ta voitiin mitata vielä 14–15 päivän kuluttua 37 prosentilla tutkimuksen 19 osallistujasta.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Aiemmassa tanskalaisessa tutkimuksessa rokotteen kokonaisia mRNA-sekvenssejä tai niiden osia havaittiin 10 verinäytteessä 108:sta vielä 1–28 päivää rokotuksen jälkeen. Tutkimus tehtiin kroonista C-hepatiittia sairastavilla potilailla, joten sen tuloksia ei voida sellaisenaan yleistää koko väestöön.
Havainnot osoittavat, ettei rokotteen mRNA:n päätymistä verenkiertoon tai sen nopeaa häviämistä voida kuvata täysin yksiselitteisesti.
