Talousrikollisuus on Suomessa selvässä kasvussa ja samalla muuttunut aiempaa monimutkaisemmaksi. Tämä käy ilmi Verohallinton julkaisemista viranomaisten yhteisistä harmaan talouden torjuntatilastoista.
Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2025 kirjattiin lähes 2 800 talousrikosilmoitusta, mikä on noin kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kehitys on jatkunut samansuuntaisena jo neljän vuoden ajan. Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kasvaa tasaisesti, ja ilmiö näkyy laajasti eri viranomaisten työssä.
Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttisen mukaan rikollisuus on muuttunut entistä kansainvälisemmäksi ja vaikeammin hahmotettavaksi. Rikolliset hyödyntävät pitkiä yritys- ja henkilökytköksiä peittääkseen toimintansa ja vaikeuttaakseen viranomaisten valvontaa.
Yrityksiä käytetään yhä useammin rikollisen toiminnan välineinä. Ilmiö näkyy erityisesti Tullin valvonnassa, jossa Venäjän-vastaisten pakotteiden kiertäminen on noussut keskeiseksi rikollisuuden muodoksi. Vuonna 2025 Tulli kirjasi 43 pakotteisiin liittyvää säännöstelyrikosta, joista 17 tutkittiin törkeinä.
Tullin johtaja Petri Lounatmaa kuvaa, että tavaraliikenteessä hyödynnetään monimutkaisia kansainvälisiä yritysverkostoja, välikäsiä ja peiteyhtiöitä. Toimintatapoja muokataan jatkuvasti uusien pakotteiden mukaan, ja viranomaisia pyritään harhauttamaan väärennetyillä asiakirjoilla.
Myös Verohallinnon havainnot tukevat kuvaa yritysten keskeisestä roolista rikollisuudessa. Harmaan talouden torjunnasta vastaava johtaja Tarja Valsi kertoo, että rikolliset perustavat yrityksiä rikosten toteuttamiseen ja peittelyyn – ja toisinaan jopa kaappaavat pitkään toimineita yrityksiä rikollisen toiminnan välineiksi.
Viranomaiset korostavat, että tehokas torjunta vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä ja parempia tiedonvaihtomahdollisuuksia. Marttisen mukaan nykyistä lainsäädäntöä tulisi kehittää, jotta viranomaiset voisivat hyödyntää käytettävissä olevaa tietoa tehokkaammin.
Tilastot paljastavat myös muita merkkejä harmaan talouden laajuudesta. Kela teki viime vuonna 471 tutkintapyyntöä etuusväärinkäytöksistä, joiden yhteenlaskettu arvo oli 3,8 miljoonaa euroa. Samalla Ulosottolaitos käsitteli 2,8 miljoonaa asiaa ja peri velallisilta lähes 1,5 miljardia euroa.
Lisäksi konkurssien määrä kasvoi yhdeksän prosenttia yli 3 300 tapaukseen. Työsuojeluviranomaiset puolestaan raportoivat useita tapauksia työsyrjinnästä, luvattomasta ulkomaisesta työvoimasta sekä ihmiskauppaan viittaavista tilanteista.
Viranomaisten yhteinen tilannekuva viestii selkeästi: talousrikollisuus ei ainoastaan lisäänny, vaan myös kehittyy entistä vaikeammin torjuttavaksi kokonaisuudeksi, joka ulottuu laajasti eri yhteiskunnan sektoreille.
